Vuorotyöstä johtuva unihäiriö voi vaikuttaa geenien toimintaan – lomalla palauttava vaikutus DNA:n muutoksiin
22.2.2021 09:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Pitkäaikainen univaje on terveydelle haitallista, ja se lisää psykiatristen ja somaattisten sairauksien, kuten masennuksen tai sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vielä on kuitenkin vähän tietoa niistä univajeen aiheuttamista molekyylibiologisista mekanismeista, jotka ovat terveyshaittojen taustalla.
Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) sekä Finnair selvittivät vastikään julkaistussa tutkimuksessa DNA-metylaation dynaamisia muutoksia vuorotyötä tekevillä. DNA:n metylaatio on epigeneettistä säätelyä, joka muokkaa geenien toimintaa ja säätelee niiden aktiivisuutta ilman, että DNA:n emäsjärjestys muuttuu.
DNA-metylaation aiheuttamista lyhytaikaisista geenimuutoksista tiedetään vain vähän. Metylaatio on yhteydessä elinympäristöömme, mutta se, miten ympäristömme vaikuttaa epigeneettiseen säätelyyn ja geenien toimintaan, kaipaa lisää tutkimusta.
Tuoreen tutkimuksen avulla tutkijat ovat saaneet lisää tietoa sekä DNA-metylaation toiminnasta että biologisista prosesseista, jotka vaikuttavat vuorotyöhön liittyvään unihäiriöön.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Scientific Reports -julkaisusarjassa.
DNA-metylaation muutokset voivat välittää univajeen aiheuttamia tulehduksia
Tutkimukseen osallistui 32 vuorotyöntekijää, joista 21 kärsi vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä ja 11 edusti kontrolliryhmää. DNA-metylaation dynaamisia muutoksia selvitettiin koko perimän kattavalla analyysilla sekä työn aikana että lomajakson jälkeen.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä kärsivillä esiintyi geenien toimintaan vaikuttavia DNA:n metylaation muutoksia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lomajaksojen lepo ja palautuminen johtivat myös työjakson aikana havaittujen DNA-metylaatiomuutosten palautumiseen.
Työssä osoitettiin DNA:n metylaation dynaaminen luonne, joka korostui erityisesti NMDA-glutamaattireseptorien toiminnassa. Vahvin näyttö tuli GRIN2C-reseptorista: sen säätelyalueella tietyn CpG-emäsparin metylaatiotaso oli työjakson aikana matalampi niillä, jotka kärsivät vuorotyöstä johtuvasta unihäiriöstä. Tämä muutos kuitenkin palautui ennalleen lomajakson jälkeen.
– Tulosten perusteella voimme päätellä, että vuorotyöstä johtuvaan unihäiriöön liittyy veren valkosolujen DNA-metylaation muutoksia. Nämä muutokset, kuten tutkimuksessa työjakson aikana havaittu matala metylaatiotaso, liittyvät todennäköisesti univajeeseen ja sen aiheuttamiin tulehduksellisiin seurauksiin, joita DNA:n muutokset voivat välittää, sanoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, filosofian maisteri Alexandra Lahtinen.
– Riittävä lepo ja palautuminen ovat kaikille tärkeitä, mutta ne ovat erityisen tärkeitä silloin, jos taustalla on pitkäaikaista univajetta – esimerkiksi elämäntapojen tai työolosuhteiden epäsäännöllisyyteen liittyen. On kuitenkin positiivista, että ainakin osa tutkimuksessa havaituista vuorotyöunihäiriöön liittyvistä muutoksista palautui lomajakson jälkeen, toteaa tutkimuksen vastuututkija, Helsingin yliopiston ja THL:n professori Tiina Paunio.
Artikkeli:
Alexandra Lahtinen, Antti Häkkinen, Sampsa Puttonen, Päivi Vanttola, Katriina Viitasalo, Tarja Porkka-Heiskanen, Mikko Härmä, Tiina Paunio. Differential DNA methylation in recovery from shift work disorder. Scientific Reports, 2021. DOI: 10.1038/s41598-021-82627-0
Lisätietoja:
Tiina Paunio, professori, Helsingin yliopisto, tutkimusprofessori, THL
Puh. 050 350 7936
tiina.paunio@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme