Viime syksyn budjettiriihen pohjalta hallitus asetti kolmikantaisen työryhmän etsimään keinoja työllisyystavoitteen tueksi. Työryhmän tehtävänannossa oli muun muassa työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittäminen. Tavoitteena oli ottaa nykyistä paremmin huomioon työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation mahdollisuudet.  

Työryhmä ei ole ollut kovin yksimielinen ja lähes kaikki esitykset jäivät vaille kannatusta. Työnantajien edustajat huomauttivat erikseen, että työ ei aivan onnistunut, sillä 80 000 lisätyöllisen sijaan työryhmän näkemys edustaa vain 1 200 henkilön työllisyysvaikutusta. Työryhmä on joka tapauksessa esittänyt hallitukselle työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon euroistamista.

"Sosiaali- ja terveysministeriön kokoama raportti on huolellisesti kirjoitettu ja esimerkiksi euroistamisen vaihtoehtoja on perusteellisesti punnittu", kiittelee YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki. 

Alamäki toteaa, että YTK:n näkökulmasta työssäoloehdon euroistamisella on tilausta, sillä nykyisellä mallilla on hankala hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia, koska tulorekisteristä ei saada työtunteja eikä ansainta-aikaa. "Euroistaminen muuttaisi työssäoloehdon perusteita siten, että näitä tietoja ei enää tarvita. Sen sijaan työssäoloehto kertyisi kuukausista, joiden aikana henkilölle maksetaan määritetyn eurorajan ylittävää palkkaa. Euroistaminen siis kiertäisi tulorekisteriin liittyviä hankaluuksia muuttamalla työssäoloehdon ansaintaperusteisesta maksuperusteiseksi", hän toteaa.

Tulokäsite vaatii kehittämistä

Euroistaminen ylittää osan työttömyysturvan digitalisaation edistämisen esteistä, mutta digiloikkaa se ei itsessään vielä mahdollista. Keskeinen ratkaisematta jäävä haaste liittyy työttömyysturvan tulokäsitteeseen.

Tulorekisterin kautta saatava tulotieto pitää sisällään summia, joita työttömyysturvassa ei huomioida ja toisin päin. Esimerkiksi irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus, vahingonkorvaus ja lomarahat sisältyvät tulorekisteristä saatuun palkkatietoon, mutta näitä ei huomioida ansiopäivärahan määrää laskettaessa. Näiden selvittämisen myötä käsityö ja erilliset selvityspyynnöt työttömyysturvassa jatkuvat euroistamisen jälkeenkin.

Tulokäsitteen kehittäminen tarkoittaisi sitä, että ansioturvassa huomioon otettavat tulot sovitettaisiin paremmin yhteen tulorekisterin tietosisällön kanssa. "On yllättävää, että työryhmä ei painottanut tätä näkemyksissään, vaikka ongelma on raportissa tiedostettu", Sanna Alamäki sanoo. 

"Työttömyysturvan sujuvan toimeenpanon näkökulmasta pelkkä euroistaminen ei tuo merkittävää hyötyä. Sen sijaan euroistaminen yhdessä tulokäsitteen tarkentamisen kanssa antaisi aidon mahdollisuuden edistää automaatiota", Alamäki jatkaa. 

YTK:n mielestä työssäoloehdon euroistaminen on joka tapauksessa suuritöinen lakimuutos ja sen valmistelussa pitäisi erityisesti osallistaa ja käyttää apuna toimeenpanijoita eli työttömyyskassoja ja Kelaa. Suurta työllisyysvaikutusta uudistuksella ei raportin mukaan ole, joten olisi harmi, jos myös sen vaikutukset turvan sujuvoittamisessa jäisivät laihoiksi.