Happamien sulfaattimaiden typpivarannot odotettua suuremmat
Typpivarannosta hyötyä viljelijälle
Tutkimuksen mukaan happaman sulfaattimaan syvemmissä kerroksissa on luontaisesti paljon enemmän typpeä ja orgaanista ainesta tavalliseen mineraalimaahan verrattuna. Suuren typpipitoisuuden takia happamista sulfaattimaista vapautuu typpeä, josta osa sitoutuu satoon ja osa huuhtoutuu vesistöihin tai vapautuu ilmaan kasvihuonekaasupäästöinä. Vuosien 2011–2017 tutkimustulokset näyttävät, että vuosittain huuhtoutuva typpi ja sadon sitoma typpi yhdessä vastaavat noin 150 % peltoon levitetystä lannoitetyppimäärästä. Tämä tarkoittaa, että huomattava määrä typpeä tulee maaperän typpivarannoista, mistä myös maanviljelijä voi hyötyä.
Raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon
Söderfjärdenin kenttäkokeet aloitettiin jo vuonna 2010, ja tutkimus on jatkunut siitä saakka hankerahoituksella. Marraskuussa 2020 julkaistiin tieteellinen artikkeli monivuotisesta typpitutkimuksesta happamalla sulfaattimaalla (linkki alla). Tutkimuksen tavoite on ollut selvittää eri kuivatusmenetelmien vaikutuksia sulfidikerrostumien hapettumiseen, vedenlaatuun ja satoon. Kentällä on kolme peltolohkoa, ja jokaisella lohkolla on eri kuivatusmenetelmä: tavanomainen salaojitus, säätösalaojitus tai altakastelu, jossa kuivina kasvukausina salaojastoon pumpataan lisävettä säätökaivon kautta. Tulosten perusteella ei voitu osoittaa merkittäviä eroja eri kuivatusmenetelmien vaikutuksista typpihuuhtoutumaan. Sen sijaan jyväsadon määrään voitiin vaikuttaa. Näyttää myös siltä, että pitkällä tähtäimellä happamuus- ja metallihuuhtoutumaa voidaan pienentää. Alhaisimmat metallipitoisuudet kuivatusvesissä ja suurimmat sadot olivat yleensä altakastelulohkolla. Jyvien ja olkien raskasmetallipitoisuudet eivät olleet kohonneita koekentällä, mikä on hyvä uutinen. Tulokset viittaavat siihen, että happamien sulfaattimaiden sisältämät raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon.
Tärkeä menetelmä tulevaisuudessa
Yhteistyö maanviljelijöiden, ProAgrian kuivatusasiantuntijoiden, tutkijoiden ja ELY-keskuksen välillä on johtanut innovatiivisiin ratkaisuihin ja uusiin tutkimusasetelmiin. Viljelijöiden konkreettiset kokemukset ovat arvokkaita uusien ratkaisujen testaamisessa. Tutkimuksessa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Salaojituksen tukisäätiö sr. Alustavien tulosten perusteella peltolannoituksen suunnittelussa voitaisiin huomioida happaman sulfaattimaan korkeat typpipitoisuudet. Tarkemmat lannoitustulokset julkaistaan myöhemmin. Kuivatusmenetelmien osalta säätösalaojitus yhdistettynä altakasteluun antaa hyviä tuloksia sekä sadon että vedenlaadun osalta. Tulevaisuudessa menetelmä voi olla merkittävä, jos kasvukauden aikainen kuivuus yleistyy.
KLIVA-hanke kehittää kasteluveden saantia
Happamia sulfaattimaita on syntynyt Suomen rannikkoalueilla, kun aikaisemmin meren pohjassa olleet sulfidikerrokset ovat hapettuneet maan kohoamisen, viljelykseen oton ja kuivatuksen myötä. Sulfidikerrosten muodostuminen alkoi yli 8 000 vuotta sitten, kun rikkipitoisia sedimenttejä alkoi kerrostua nykyistä Itämerta edeltäneen ravintorikkaan Litorinameren pohjaan. Tutkimus Söderfjärdenin koekentällä jatkuu Interreg Botnia-Atlantican rahoittaman KLIVA-hankkeen puitteissa. Hankkeessa selvitellään mahdollisuuksia turvata kasteluveden saantia valtaojan säätöpadon avulla.
Yhteistiedote 9.4.2021: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus:
Anna Bonde, p. 0295 027 777
Mari Lappalainen, p. 0295 027 737
Luonnonvarakeskus:
Jaana Uusi-Kämppä, p. 0295 326 622
Åbo Akademi:
Peter Österholm, p. 050 582 8490
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtanden om MKB-programmen för OX2 Finland Oy:s Tyrsky havsbaserade vindkraftspark och elöverföring på fastlandet för den havsbaserade vindkraftsparken Tyrsky (landskapen i Österbotten)26.4.2024 12:03:39 EEST | Tiedote
OX2 Finland Oy planerar den havsbaserade vindkraftsparken Tyrsky i Bottniska viken i Finlands ekonomiska zon, cirka 30–49 kilometer från kusten. Kaskö, Närpes och Korsnäs är de orter på fastlandet som ligger närmast projektområdet.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnot ympäristövaikutusten arviointiohjelmista koskien OX2 Finland Oy:n Tyrskyn merituulivoimapuistohanketta ja mantereen sähkönsiirtoa Tyrskyn merituulivoimapuistolle (Pohjalaismaakunnat)26.4.2024 12:03:39 EEST | Tiedote
OX2 Finland Oy:n suunnittelema merituulivoimapuisto Tyrsky sijoittuu Pohjanlahdelle Suomen talousvyöhykkeelle noin 30–49 km päähän rannikosta. Hankealuetta lähimmät paikkakunnat ovat Kaskinen, Närpiö ja Korsnäs.
Karteringen av översvämningar längs Tjöck å börjar (Österbotten)24.4.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Kristinestads stad och NTM-centralen i Södra Österbotten samarbetar med att göra upp en kartering av översvämningshotade områden i det nedre loppet av Tjöck å. Kartläggningen ger bra grundinformation bland annat för planeringen av markanvändningen i området.
Tiukanjoen tulvakartoitus alkamassa (Pohjanmaa)24.4.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosalle tehdään tulvavaarakartoitus Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kartoitus antaa hyvät pohjatiedot muun muassa alueen maankäytön suunnitteluun.
Etelä-Pohjanmaalla maaliskuun lopussa 6594 työtöntä työnhakijaa24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Etelä-Pohjanmaalla vuoden takaisesta, mutta laski viime kuukaudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme