Vaikuta nyt! Vesienhoidolla Keski-Suomen vedet hyvään tilaan

Vesienhoitotyön avulla saadaan tietoa niistä vesistä, jotka vielä tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi ja joille toimenpiteitä tulee kohdentaa. Vesien tilan parantaminen on pitkäjänteistä työtä ja se vaatii alueen toimijoilta laajaa yhteistyötä sekä sitoutumista.

– Veden käyttäjinä meitä kiinnostaa se, millaisissa vesissä uimme, kalastamme ja riittääkö meille hyvälaatuista pohjavettä juotavaksi. Nyt on oikea aika vaikuttaa, sillä kuuleminen vesien- ja merenhoidonsuunnitelmista on käynnissä 14.5.2021 saakka, limnologi Katja Leskisenoja kertoo.

Mielipiteitä suunnitelmaehdotuksiin kysytään

Kansalaisilta, yrityksiltä, järjestöiltä ja yhteisöiltä pyydetään mielipiteitä suunnitelmaehdotuksista sekä niitä tarkentavista toimenpide-ehdotuksista ja muista tausta-asiakirjoista. Mielipiteitä toivotaan erityisesti siitä, ovatko suunnitellut toimenpiteet riittäviä tavoitteisiin nähden sekä yksittäisten toimenpiteiden arviointiin ja vaikuttavuuteen liittyen. Vesienhoitoalueiden valmisteluasiakirjat ja niiden tausta-asiakirjat ovat nähtävillä sähköisenä 2.11.2020– 14.5.2021 välisen ajan verkkosivulla https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin/Vesienhoito.

Lopullinen tilaluokitus julkaistaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtioneuvostossa joulukuussa 2021. 

Vesienhoidossa riittää haasteita

Vesien tila parempaan muuttuu hitaasti. Merkittävin pintavesien tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Rehevöityminen näkyy vesien nuhraantumisena, sameutumisena ja rantakivien limoittumisena. Myös runsaiden sinileväesiintymien riski kasvaa. Sinilevälautoista on tullut yhä useampien vedenkäyttäjien jokakesäinen riesa, jota ilmastonmuutos pahentaa.

– Pohjavesien osalta uhat liittyvät pohjaveden laatuun, määrällisesti vettä yleensä riittää. Laatuongelmista yleisempiä ovat maa- ja metsätalousalueiden lannoituksien vuoksi kohonneet typpipitoisuudet sekä teiden suolauksen seurauksena kasvaneet kloridipitoisuudet, hydrogeologi Kari Illmer toteaa.

Seurantatiedot arvion perustana

Pintavesientilaa arvioitaessa tarkastellaan ensisijaisesti ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia vesistön biologiseen tilaan ja veden laatuun. Pohjavesien osalta tila-arvion ratkaisee määrällisestä ja kemiallisesta tilasta heikompi.

Kattavaa seuranta-aineistoa tilan arvioimiseksi ei vielä kaikista vesimuodostumista ole, mutta seurantatietoa kertyy koko ajan lisää muun muassa toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuista ja ympäristöhallinnon seurannasta. Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta seurataan kymmeniä järvi- ja jokikohteita, yli sataa pohjavedenottamoa sekä reilua kahtakymmentä pohjavesipaikkaa. Suurin osa seuranta-aineistoista (esim.pinta- ja pohjavesistä, vesivaroista, ympäristön kuormituksesta) on koottu Avoimien ympäristötietojärjestelmien -palveluun: https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat.

Lisäksi Vesikartta -palvelussa on koottua tietoa luokitelluista vesimuodostumista:http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin.