Evon tiedekansallispuiston selvitys etenee jouhevasti – vielä ehtii vaikuttaa!

Alueellinen työryhmä on kuullut luonnonsuojelulainsäädännön asiantuntijoita, alueen metsäyhtiöitä, maanomistajia, viranomaistahoja (naapurikunnat, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus) ja Suomen Riistakeskusta. Erillisiä kuulemistilaisuuksia on lisäksi järjestetty muun muassa retkeilijöille ja virkistyskäyttäjille, yrittäjille, metsästäjille, Hämeenlinnan kaupungin johdolle ja Puolustusvoimille. Työryhmän puheenjohtajisto on lisäksi ollut yhteyksissä lukuisiin muihin tahoihin. Kaikkiaan virtuaalisissa kuulemistilaisuuksissa on ollut läsnä yli 400 ihmistä.

– Jotta tiedekansallispuiston valmistelu etenee sujuvasti ja kaikilla on jo varhaisessa vaiheessa mahdollisuus kommentoida eri asioita, käytännöksi on otettu, että jokaisessa työryhmän kokouksessa on päätöstä vaativia asioita, mutta myös asioita ja eri tahojen näkemyksiä myöhemmin tapahtuvaa perusteellisempaa keskustelua varten, kertoo työryhmän puheenjohtaja, professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta.

– Työryhmän valmistelutyö on ympäristöministeriöltä tulleen toimeksiannon mukaisesti selkeästi rajattu. Sen on määrä tehdä kesäkuun loppuun mennessä ympäristöministeriölle ehdotus Evon tiedekansallispuiston rajauksesta, lainsäädäntöön liittyvistä erityiskysymyksistä sekä alueen sisäisten toimintojen järjestelyistä. Tämän jälkeen on ympäristöministeriön asia työryhmän ehdotuksen pohjalta arvioida ovatko Evon tiedekansallispuiston perustamisedellytykset olemassa ja käydä tarvittavat hallitustason neuvottelut asiassa, toteaa Korhola.

Työryhmä koottiin edustuksellista demokratiaa noudattaen ja saatu palaute huomioon ottaen niistä alueellisista tahoista, joita tiedekansallispuisto koskettaa. Aluksi Evoon liittyvät mahdolliset intressitahot kartoitettiin, jonka jälkeen työryhmän puheenjohtaja lähestyi erikseen kunkin organisaation/järjestön johtoa ja pyysi esittämään henkilöä työryhmän jäseneksi. Jokainen työryhmän jäsen on näin ollen laajemman viiteryhmän edustaja kattaen eri yhteiskuntasektoreita maanomistajista partiolaisiin ja metsästäjiin.

– Kyse on siis modernista ekosysteemityöstä, jossa kuullaan erilaisia näkökulmia, ja yhteistuumin etsitään ratkaisuja, joissa toiveet ja tarpeet sovitetaan yhteen. Reunaehdot ovat kuitenkin toimeksiannossa, eli selvitys tehdään luonnonsuojelulain pohjalta. Meille Hämeenlinnassa erityisen tärkeää on alueen monipuolisuus, leirialueen toiminnan ja historiallisen metsäopetuksen turvaaminen, sekä elinkeinoelämän näkemykset, toteaa työryhmän varapuheenjohtajana toimiva Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Työryhmä tiedottaa avoimesti ja päivittää kantojaan sitä mukaa kun erilaisista yksityiskohdista päästään yhteisymmärrykseen. Informaatiota löytyy Hämeenlinnan kaupungin Linnan kehitys OY:n sivulta ja Helsingin yliopiston Evon tiedekansallispuiston hankesivulta.

– Nyt on vaikuttamisen aika. Kuulemiset ja osallistaminen ovat käynnissä kaiken aikaa, työryhmän jäseniin voi olla yhteydessä, ja ryhmä tulee olemaan yhteydessä vielä moniin tahoihin. Muuan muassa Helsingin yliopisto ja HAMK neuvottelevat parhaillaan keskenään tiedekansallispuiston tarjoamista uusista mahdollisuuksista tutkimus- ja opetusyhteistyön vahvistamisessa. Myös riistantutkimuksen pitkän perinteen jatkaminen olisi tervetullut osa tiedekansallispuiston tutkimustoimintaa. Kaikille avoimia fyysisiä kuulemistilaisuuksia tullaan järjestämään myöhemmin keväällä, mikäli koronatilanne sen suinkin sallii, sanoo Korhola.

Tiede on tärkeä osa Evon kansallispuistoaloitetta

Evolla tehtävä tutkimus on monialaista kattaen muun muassa biotieteet, geotieteet, metsätieteet, ilmastotutkimuksen, vesistötutkimuksen, arkeologian, kulttuuriperinnetutkimuksen ja ihmismaantieteen. Näistä tutkimuksen harjoittajatahoista koottiin erillinen monitieteellinen tiedetyöryhmä tukemaan alueellista työryhmää.

– Tiedetyöryhmää koostettaessa korostettiin tiedesisältöjen avaamiseen, havainnollistamiseen ja tiedekasvatukseen liittyvää osaamista ja näin saatiin kasattua huippuporukka tiedesisältöjä kehittämään”, Korhola sanoo.

Ympäristöministeriö sai keväällä 2020 viisi ehdotusta uusiksi kansallispuistoiksi, jotka arvioitiin yhtenäisin perustein. Pisteytyksen perusteella esitys Evon tiedekansallispuistosta otettiin jatkoselvittelyyn. Koska tiede muodosti merkittävän osan esitystä, ympäristöministeriö päätti antaa Helsingin yliopistolle yhtenä aloitteen allekirjoittajista toimeksiannon asettaa ja koota alueellinen työryhmä asiaa selvittämään. Yliopisto elää keskellä yhteiskuntaa ja sillä on pitkä perinne ja ammattitaito vaativien selvitystöiden toteuttajana. 

Mikäli kansallispuiston perustamisen edellytykset täyttyvät, ympäristöministeriö päättää siirtymisestä lakiesityksen valmisteluun. Mahdollinen lakiesitys käsitellään valtioneuvostossa ja lähetetään hyväksynnän jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnalle, joka päättää, missä muodossa laki hyväksytään. Laki tulee voimaan tasavallan presidentin vahvistettua sen. Kansallispuisto perustetaan aina erityislailla.