Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa
16.4.2021 10:14:41 EEST | HUS | Uutinen
Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu erityisesti aivoinfarktien ja aivolaskimotukosten lisääntymisestä. Asia selviää tuoreesta HUSin Neurokeskuksen, HUSin Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Keskimäärin 15 raskaana olevaa tai synnyttänyttä sairastuu vuosittain
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia rekistereitä, Syntyneiden lasten rekisteriä ja Hoitoilmoitusrekisteriä, joista tunnistettiin aivoverenkiertohäiriön raskauden tai lapsivuodeajan aikana vuosina 1987–2016 sairastaneet naiset. Aivoverenkiertohäiriöiksi luettiin aivoinfarkti, aivokudoksen sisäinen verenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja aivolaskimotukos.
"Jotta pystyimme varmentamaan diagnoosin ja sairastumisen todellisen ajoittumisen raskaus- tai lapsivuodeaikaan, kävimme läpi rekistereistä tunnistettujen tapausten potilasasiakirjat. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen tutkimus, jossa tällainen varmistus on tehty", kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Liisa Karjalainen.
Ilmaantuvuus tarkastelujaksolla 2012–2016 oli 25.2/100 000 synnytystä, yli kaksinkertainen tarkastelujaksoon 1987–1991 verrattuna.
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosittain Suomessa sairastuu keskimäärin 15 raskaana olevaa tai äskettäin synnyttänyttä", Karjalainen selkeyttää.
Ilmaantuvuus oli merkittävästi korkeampi iäkkäämmillä synnyttäjillä. Vaikka aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua missä vaiheessa raskautta tahansa, riski on suurin synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.
Verenpaineen seuraaminen myös synnytyksen jälkeen tärkeää
Tutkimuksessa todettiin erityisesti tupakoinnin, raskauden aikaisen kohonneen verenpaineen ja migreenin altistavan raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriölle. Havainto tukee aiempaa tutkimusnäyttöä.
"Tupakoinnin lopettamiseen tulee kannustaa ja siinä tukea. Verenpainetta seurataan neuvolassa raskausaikana ja jos se kohoaa, ohjeistetaan myös kotiseurantaan. Verenpaineen seurantaa tulee jatkaa myös synnytyksen jälkeen, erityisesti, jos se raskausaikana oli koholla. Jos verenpaine jää koholle tai kohoaa entisestään erityisesti muihin oireisiin yhdistettynä, siihen pitää reagoida", Karjalainen sanoo.
Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys on tärkein tunnettu aivoverenkiertohäiriölle altistava tila raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Terveydenhuollon ammattilaisten on tarpeen suhtautua vakavasti raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden aivoverenkiertohäiriöihin sopiviin oireisiin, kuten päänsärkyyn, huimaukseen ja puolioireisiin.
"Pre-eklampsia voi hankaloitua tai ilmetä myös synnytyksen jälkeen ja esiintyä myös ilman proteinuriaa eli valkuaisvirtaisuutta. Sen tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää myös aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi", Karjalainen lisää.
Lisätietoja
Liisa Karjalainen
Erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija
liisa.karjalainen@helsinki.fi | 040 850 9627
Petra Ijäs
Osastonylilääkäri, neurologian dosentti
petra.ijas@hus.fi | 040 619 6565
Linkki julkaisuun
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse beslutade om ändringar i HUS Fastigheter Ab:s och HUS Säkerhetstjänster Ab:s verksamhet7.9.2026 13:57:44 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse behandlade dessutom den utredning som Apottis ägare beställt om de framtida alternativen för kund- och patientdatasystemet.
HUSin yhtymähallitus päätti HUS Kiinteistöt Oy:n ja HUS Turvapalvelut Oy:n toimintojen muutoksista7.9.2026 13:57:44 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus käsitteli lisäksi Apotin omistajien tilaamaa selvitystä asiakas- ja potilastietojärjestelmän tulevaisuuden vaihtoehdoista.
Förmaksfladder ger mindre risk för hjärninfarkt än förmaksflimmer7.9.2026 13:28:33 EEST | Pressmeddelande
En omfattande registerstudie ger ny kunskap om skillnaderna mellan två allmänna rytmstörningar. Resultaten hjälper att göra en mera individuell bedömning än tidigare av fördelarna och nackdelarna med blodförtunnande medicinering.
Eteislepatus aiheuttaa pienemmän aivoinfarktiriskin kuin eteisvärinä7.9.2026 13:28:33 EEST | Tiedote
Laaja rekisteritutkimus tuo uutta tietoa kahden yleisen sydämen rytmihäiriön eroista. Tulokset auttavat arvioimaan verenohennuslääkityksen hyötyjä ja haittoja entistä yksilöllisemmin.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 7 september 20264.9.2026 15:47:05 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 7 september 2026 för att behandla bland annat den oberoende utredningen som Oy Apotti Ab:s ägare har beställt om kund- och patientdatasystemlösningen på lång sikt. Sammanslutningens styrelse behandlar dessutom de ändringar som föreslås i HUS Fastigheter Ab:s och HUS Säkerhetstjänster Ab:s verksamhet. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–16, fredag kl. 10–15 på numret 050 427 2875 eller per e-post på viestinta@hus.fi. Se avvikande öppettider.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
