Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa
Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu erityisesti aivoinfarktien ja aivolaskimotukosten lisääntymisestä. Asia selviää tuoreesta HUSin Neurokeskuksen, HUSin Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Keskimäärin 15 raskaana olevaa tai synnyttänyttä sairastuu vuosittain
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia rekistereitä, Syntyneiden lasten rekisteriä ja Hoitoilmoitusrekisteriä, joista tunnistettiin aivoverenkiertohäiriön raskauden tai lapsivuodeajan aikana vuosina 1987–2016 sairastaneet naiset. Aivoverenkiertohäiriöiksi luettiin aivoinfarkti, aivokudoksen sisäinen verenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja aivolaskimotukos.
"Jotta pystyimme varmentamaan diagnoosin ja sairastumisen todellisen ajoittumisen raskaus- tai lapsivuodeaikaan, kävimme läpi rekistereistä tunnistettujen tapausten potilasasiakirjat. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen tutkimus, jossa tällainen varmistus on tehty", kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Liisa Karjalainen.
Ilmaantuvuus tarkastelujaksolla 2012–2016 oli 25.2/100 000 synnytystä, yli kaksinkertainen tarkastelujaksoon 1987–1991 verrattuna.
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosittain Suomessa sairastuu keskimäärin 15 raskaana olevaa tai äskettäin synnyttänyttä", Karjalainen selkeyttää.
Ilmaantuvuus oli merkittävästi korkeampi iäkkäämmillä synnyttäjillä. Vaikka aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua missä vaiheessa raskautta tahansa, riski on suurin synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.
Verenpaineen seuraaminen myös synnytyksen jälkeen tärkeää
Tutkimuksessa todettiin erityisesti tupakoinnin, raskauden aikaisen kohonneen verenpaineen ja migreenin altistavan raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriölle. Havainto tukee aiempaa tutkimusnäyttöä.
"Tupakoinnin lopettamiseen tulee kannustaa ja siinä tukea. Verenpainetta seurataan neuvolassa raskausaikana ja jos se kohoaa, ohjeistetaan myös kotiseurantaan. Verenpaineen seurantaa tulee jatkaa myös synnytyksen jälkeen, erityisesti, jos se raskausaikana oli koholla. Jos verenpaine jää koholle tai kohoaa entisestään erityisesti muihin oireisiin yhdistettynä, siihen pitää reagoida", Karjalainen sanoo.
Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys on tärkein tunnettu aivoverenkiertohäiriölle altistava tila raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Terveydenhuollon ammattilaisten on tarpeen suhtautua vakavasti raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden aivoverenkiertohäiriöihin sopiviin oireisiin, kuten päänsärkyyn, huimaukseen ja puolioireisiin.
"Pre-eklampsia voi hankaloitua tai ilmetä myös synnytyksen jälkeen ja esiintyä myös ilman proteinuriaa eli valkuaisvirtaisuutta. Sen tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää myös aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi", Karjalainen lisää.
Lisätietoja
Liisa Karjalainen
Erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija
liisa.karjalainen@helsinki.fi | 040 850 9627
Petra Ijäs
Osastonylilääkäri, neurologian dosentti
petra.ijas@hus.fi | 040 619 6565
Linkki julkaisuun
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens resultat för januari–juni visade som planerat ett överskott18.8.2025 14:37:47 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse som tillsattes i juni inledde sin mandatperiod med sitt första möte. Sammanslutningens styrelse behandlade bland annat HUS-sammanslutningens verksamhet och ekonomi i januari–juni och fick en översikt över läget för verkställande direktörens resultatmål.
HUS-yhtymän tammi−kesäkuun tulos suunnitellusti ylijäämäinen18.8.2025 14:26:32 EEST | Tiedote
HUSin kesäkuussa valittu yhtymähallitus aloitti toimikautensa ensimmäisellä kokouksellaan. Yhtymähallitus käsitteli muun muassa HUS-yhtymän tammi−kesäkuun toimintaa ja taloutta ja sai katsauksen toimitusjohtajan tulostavoitteiden tilanteesta.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 18 augusti14.8.2025 15:05:10 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens nyvalda styrelse som tillsattes i juni sammanträder måndagen den 18 augusti 2025.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 18.8.14.8.2025 15:05:10 EEST | Tiedote
HUSin kesäkuussa valittu uusi yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 18.8.2025.
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme