Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa
Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu erityisesti aivoinfarktien ja aivolaskimotukosten lisääntymisestä. Asia selviää tuoreesta HUSin Neurokeskuksen, HUSin Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Keskimäärin 15 raskaana olevaa tai synnyttänyttä sairastuu vuosittain
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia rekistereitä, Syntyneiden lasten rekisteriä ja Hoitoilmoitusrekisteriä, joista tunnistettiin aivoverenkiertohäiriön raskauden tai lapsivuodeajan aikana vuosina 1987–2016 sairastaneet naiset. Aivoverenkiertohäiriöiksi luettiin aivoinfarkti, aivokudoksen sisäinen verenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja aivolaskimotukos.
"Jotta pystyimme varmentamaan diagnoosin ja sairastumisen todellisen ajoittumisen raskaus- tai lapsivuodeaikaan, kävimme läpi rekistereistä tunnistettujen tapausten potilasasiakirjat. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen tutkimus, jossa tällainen varmistus on tehty", kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Liisa Karjalainen.
Ilmaantuvuus tarkastelujaksolla 2012–2016 oli 25.2/100 000 synnytystä, yli kaksinkertainen tarkastelujaksoon 1987–1991 verrattuna.
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosittain Suomessa sairastuu keskimäärin 15 raskaana olevaa tai äskettäin synnyttänyttä", Karjalainen selkeyttää.
Ilmaantuvuus oli merkittävästi korkeampi iäkkäämmillä synnyttäjillä. Vaikka aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua missä vaiheessa raskautta tahansa, riski on suurin synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.
Verenpaineen seuraaminen myös synnytyksen jälkeen tärkeää
Tutkimuksessa todettiin erityisesti tupakoinnin, raskauden aikaisen kohonneen verenpaineen ja migreenin altistavan raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriölle. Havainto tukee aiempaa tutkimusnäyttöä.
"Tupakoinnin lopettamiseen tulee kannustaa ja siinä tukea. Verenpainetta seurataan neuvolassa raskausaikana ja jos se kohoaa, ohjeistetaan myös kotiseurantaan. Verenpaineen seurantaa tulee jatkaa myös synnytyksen jälkeen, erityisesti, jos se raskausaikana oli koholla. Jos verenpaine jää koholle tai kohoaa entisestään erityisesti muihin oireisiin yhdistettynä, siihen pitää reagoida", Karjalainen sanoo.
Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys on tärkein tunnettu aivoverenkiertohäiriölle altistava tila raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Terveydenhuollon ammattilaisten on tarpeen suhtautua vakavasti raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden aivoverenkiertohäiriöihin sopiviin oireisiin, kuten päänsärkyyn, huimaukseen ja puolioireisiin.
"Pre-eklampsia voi hankaloitua tai ilmetä myös synnytyksen jälkeen ja esiintyä myös ilman proteinuriaa eli valkuaisvirtaisuutta. Sen tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää myös aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi", Karjalainen lisää.
Lisätietoja
Liisa Karjalainen
Erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija
liisa.karjalainen@helsinki.fi | 040 850 9627
Petra Ijäs
Osastonylilääkäri, neurologian dosentti
petra.ijas@hus.fi | 040 619 6565
Linkki julkaisuun
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Sammanslutningens stämma godkände HUS-sammanslutningens budgetram för 202618.6.2025 15:04:48 EEST | Pressmeddelande
Sammanslutningens stämma godkände HUS budgetram för 2026 och tillsatte en ny sammanslutningsstyrelse.
Yhtymäkokous hyväksyi HUS-yhtymän vuoden 2026 talousarviokehyksen18.6.2025 15:04:48 EEST | Tiedote
Yhtymäkokous hyväksyi HUSin talousarviokehyksen vuodelle 2026 ja asetti uuden yhtymähallituksen.
Antalet operationer på Lojo sjukhus har ökat som planerat i början av 202517.6.2025 16:05:36 EEST | Pressmeddelande
Genomförandet av förändringen i verksamhetsprofilen för Lojo sjukhus inleddes i början av 2025 som en del av HUS arbete med servicenätverket. I och med förändringen har antalet planerade operationer ökat med över en tredjedel under perioden januari–maj 2025.
Lohjan sairaalan leikkausmäärät kasvaneet suunnitellusti alkuvuoden 2025 aikana17.6.2025 15:42:57 EEST | Tiedote
Lohjan sairaalan toimintaprofiilin muutoksen toteuttaminen aloitettiin vuoden 2025 alussa osana HUSin palveluverkkotyötä. Muutoksen myötä suunnitellut leikkaukset ovat lisääntyneet yli kolmanneksella tammi−toukokuussa 2025.
Revisionsnämnden efterlyser bättre kontroll av efterfrågan på specialiserad sjuk-vård och större hänsyn till jämlikhet i tillgången till vård16.6.2025 16:24:51 EEST | Pressmeddelande
HUS revisionsnämnd anser det nödvändigt att finansieringen av HUS-sammanslutningen tryggas på en nivå där den möjliggör lagstadgad och jämlik tillgång till vård för patienterna. I fortsättningen måste HUS-sammanslutningen tillsammans med sina ägare kunna hantera efterfrågan på specialiserad sjukvård så att den ramfinansiering som beviljats HUS räcker till för att producera de tjänster som hör till dess organiseringsansvar. Revisionsnämnden anser det också nödvändigt att jämlikhetsaspekterna beaktas bättre i tillgången till vård bland annat genom att i större utsträckning tillämpa principen om en kö, ett HUS. Det behövs också mer information om utfallet av tillgången till vård mellan olika befolkningsgrupper.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme