Kiertotalous tehostuu: Biojätteestä tuotetaan happoja metallien talteenottoon – prosessissa syntyy myös lannoitetta

Hankkeessa kehitetään menetelmä, jolla biojätteestä tuotetaan anaerobisen käymisprosessin avulla orgaanisia happoja. Näillä hapoilla voidaan irrottaa harvinaisia maametalleja elektroniikkajätteestä hydrometallurgisessa prosessissa.
Sen lisäksi prosessissa tuotetaan biokaasua ja hyödynnetään mädätejäännös lannoitteena tai maanparannusaineena. Jäännökseen voidaan yhdistää myös voimalaitostuhkaa, josta saadaan lannoitekäyttöön soveltuvaa kierrätysraaka-ainetta.
”Konsepti on ainutlaatuinen ja tuottaa tehokkaasti energiaa, orgaanisia happoja, lannoitetta ja harvinaisia maametalleja paikallisista jäte- ja sivuvirroista”, sanoo kehitystyötä johtava yliopistotutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta.
Kehityshanke avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Keski-Suomeen ja vahvistaa paikallista omavaraisuutta useiden eri raaka-aineiden osalta.
”Selvitämme valmistettujen kierrätystuotteiden mahdollisia käyttäjiä sekä kehitettyjen prosessien kaupallistajia. Kun tarvittavat raaka-aineet valmistetaan Suomessa omista sekundäärivirroista, riippuvuus globaaleista tuotantoketjuista vähenee. Tämä lisää teollisuuden toimintakykyä kriisitilanteissa, säästää luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä”, sanoo Perämäki.
Biojätteestä syntyy teollisuudelle tärkeitä happoja – sivutuote vety hyödynnetään metaanina
Hankkeessa hyödynnetään anaerobista käymisprosessia tavalla, jolla biojätteestä tai muusta orgaanisesta sivuvirrasta voidaan biokaasun lisäksi tuottaa orgaanisia happoja.
Konseptin eri vaiheista syntyy sivutuotteena myös vetyä, joka hyödynnetään muuttamalla se metaaniksi.
”Vedyn hyödyntäminen metaanina on erityisesti Keski-Suomessa järkevää, koska kysyntää metaanille on liikenteen polttoaineena. Tulevaisuudessa voimme miettiä myös muita vedyn hyödyntämistapoja”, kertoo johtava tutkija Saija Rasi Luonnonvarakeskuksesta.
Luonnonvarakeskuksen monipuolinen tutkimusalusta mahdollistaa anaerobisen prosessoinnin tutkimisen ja kehittämisen useilla eri reaktoritekniikoilla ja eri kokoluokissa.
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella otettiin viime vuonna käyttöön hydrometallurginen pilot-laitteisto, jolla raaka-aineiden talteenotto voidaan toteuttaa teollisia prosesseja mallintaen. Tätä ainutlaatuista ympäristöä tullaan hyödyntämään edelleen tässä hankkeessa.
”Pilot-laitteistolla voidaan käsitellä jätemateriaaleja kilon mittakaavassa, jolloin kehitettyjen menetelmien toimivuudesta teollisessa mittakaavassa saadaan tavallisia laboratoriokokeita realistisempi arvio”, Perämäki kertoo.
Hankkeen tuloksena Keski-Suomeen muodostuu ainutlaatuinen kiertotalouden ekosysteemin konsepti, missä jätemateriaalien kierrätys ja energiantuotanto tehostuvat. Tällä toimintamallilla tuotetaan teollisuudelle vaihtoehtoisia kierrätysraaka-aineita perinteisten louhittavien malmien ja raaka-aineiden rinnalle.
Luonnonvarakeskus ja Jyväskylän yliopisto pilotoivat kehitettävää kiertotalouden ekosysteemin konseptia suuremmassa mittakaavassa hankkeen loppupuolella.
Alkava hanke on nimeltään ”Kiertotalouden ekosysteemi: jäte- ja sivuvirrat raaka-aineiksi (KIRE)”. Se sai Euroopan aluekehitysrahastolta ja valtiolta yhteensä lähes 400 000 euron rahoituksen. Hankkeen muita rahoittajia ovat Jyväskylän kaupunki, Mustankorkea Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Saarijärven Kaukolämpö Oy ja Kuopion Energia Oy.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Siiri Perämäki, Jyväskylän yliopisto, siiri.e.peramaki@jyu.fi,
+358408053495, linkki metallien talteenoton tutkimukseen kemian laitokselle
Johtava tutkija Saija Rasi, Luonnonvarakeskus, saija.rasi@luke.fi, +358295326469
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme