Kuka nostaa ongelmat pöydälle, jos ylioppilaslehteä ei ole?

"Ylioppilaslehtien odotetaan olevan kriittisiä, mutta liika kriittisyys voi kostautua, jos ne ajautuvat törmäyskurssille tärkeimmän rahoittajansa, ylioppilaskunnan, kanssa", toteaa ylioppilaslehtien journalismin arvoa ja taloudellisia näkymiä selvittänyt yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kivioja Viestintäluotsi Oy:stä.

Kivioja ja hänen yhtiökumppaninsa FM, MBA Otto Aalto tutkivat edelleen ilmestyvien Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun ylioppilaslehtien tilannetta, mutta selvityksessä käsiteltiin myös muiden ylioppilaslehtien lopettamiseen johtaneita syitä. Viimeisimpiä lakkautettuja lehtiä ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Aino, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Uljas ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan Vylkkäri.

Kiviojan ja Aallon tekemien haastattelujen ja lukijakyselyiden perusteella myös ylioppilaslehtien rahoittamisesta päättävät ylioppilaskuntien edustajistot sekä pääsihteerit arvostavat erityisesti sitä, että itsenäisesti toimivat ylioppilaslehdet ovat vallan vahtikoiria ja edustavat opiskelijoiden ääntä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

"Vallan vahtikoirana toimiminen on tärkein tekijä, joka erottaa ylioppilaslehden journalismin ylioppilaskunnan omasta viestinnästä. Jos journalistisesti toimivaa lehteä ei ole, yhteisön tai opiskelijoiden ongelmat eivät välttämättä nouse päivänvaloon", sanoo Otto Aalto.

Kriittisyyden ja kyseenalaistamisen vastapainoksi ylioppilaslehtien pitäisi olla kyllin merkityksellisiä omalle yhteisölleen, jotta niiden olemassaololle olisi oikeutus. Tämä käy hankalaksi, kun painetun lehden ilmestymiskertoja vähennetään, eikä verkossa tarvoiteta lukijoita riittävän kattavasti.

"Lukijasuhde heikkenee, ja lakkauttamisriski kasvaa", Aalto summaa.

Ylioppilaslehtien tulevaisuuden isoimmat haasteet liittyvät juuri nuorten aikuisten tavoittamiseen digitaalisissa kanavissa ja heikkenevään ilmoitusmyyntiin.

"Kohderyhmähän ui kyllä sähköisissä kanavissa kuin kala vedessä, mutta ylioppilaslehtien erikoispiirre on, että ne tavoittavat lukijansa yhä parhaiten painetulla lehdellä. Tämä verkossa piileskelevä voimavara pitäisi valjastaa nyt pikaisesti käyttöön", Kivioja sanoo.

Ylioppilaslehdet 2020 -hanketta rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö. Selvitys on ladattavissa osoitteesta https://viestintaluotsi.fi/ylioppilaslehdet-2020-selvitys/