Suomen harvinaisin sammakkoeläin tähdittää uutta livelähetystä – tutustu rupiliskoon WWF:n Luontolivessä

Tänä kesänä WWF tarjoaa tilaisuuden kurkistaa erittäin uhanalaisen rupiliskon elämään kirkasvetisessä lammessa Joensuun lähimaastossa. Rupilisko on Suomen harvinaisin sammakkoeläin, ja se elää Suomessa muutamaa erillisesiintymää lukuun ottamatta vain Ahvenanmaalla ja Pohjois-Karjalan alueella. Elinympäristön pitää olla kostea metsä, mieluusti lehto.

”Rupilisko vaatii ympärilleen metsää ja monimuotoista luontoa, jossa se talvehtii. Metsätalouden vesistövaikutukset näkyvät rupiliskon uhanalaistumisessa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Rupiliskon viihtyvät kutemisensa ajan metsälammissa, joiden vedenpinnan korkeus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Siksi kamera on toteutettu kelluvana.

”Metsälammen kirkas vesi mahdollistaa kurkistuksen kahteen todellisuuteen. Pinnan alle, jossa riittää vilinää ja osin myös rantapenkalle, jossa kuviin voi astua vaikka hirvi. Toteutus on monelta osin kokeellinen ja tässä kerätään samalla kokemusta siitä, mihin livekameroilla kuvaaminen voi venyä", WWF:n digitaalisen viestinnän kehityspäällikkö Justus Hyvärinen selvittää.

Rupiliskot ja vesiliskot elävät samassa, kalattomassa lammessa

Rupiliskokamerassa on odotettavissa suurin piirtein juhannukseen asti rupiliskojen soidinta, munintaa ja muuta eloa. Kutuajan jälkeen ne elävät maalla, yleensä kutulammen lähellä. Kamera sijaitsee Joensuun lähistöllä, ja lähetys on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.

”Rupiliskokoiras kosii naarasta leyhyttämällä komeaa pyrstöään tämän edessä. Tässä kyseisessä lammessa elää kymmeniä rupiliskoja. Lammen alueella liikkuu paljon muitakin eläimiä, kuten vesiliskoja, suursukeltajia ja nisäkkäitä. Kaloja kamerassa ei tulla näkemään, sillä rupiliskot eivät elä samoissa vesissä kalojen kanssa”, ELY-keskuksen Jari Kontiokorpi huomauttaa.

Suurin osa Suomen rupiliskoista elää Pohjois-Karjalan, erityisesti Joensuun alueella. Rupilisko onkin Joensuun nimikkoeläin.

”Joensuu tunnetaan monesta asiasta, mutta ennen kaikkea haluamme Joensuun tulevaisuudessa muistettavan rupilisko-pääkaupunkina. Tarkkasilmäiset ovat huomanneet, että Joensuussa on myös rupiliskolle pyhitetty lasten leikkipaikka ja esimerkiksi Ilosaarirock on ollut mukana tukemassa kutualueiden kunnostamista. Joensuulle on kunnia olla mukana tässä projektissa”, kertoo Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

Miten rupiliskon erottaa vesiliskosta?

Rupiliskon erottaa vesiliskosta kyhmyisestä ihosta, koiraan kutuasun harjasta ja värityksestä. Rupiliskon selän väri vaihtelee mustasta tummanharmaaseen tai tummanruskeaan. Keltaoranssia vatsaa puolestaan koristavat tummat täplät. Koiraalla on kutuasunaan kaksiosainen harja selässä ja pyrstössä. Vesilisko taas on vaaleampi, sen iho on sileämpi ja se on kooltaan pienempi. Kutuaikaisen vesiliskokoiraan harja on yhtenäinen. Vesiliskon kurkku on pohjaväritykseltään vaalea, rupiliskon tumma. Rupilisko voi kasvaa jopa 17 sentin pituiseksi, kun taas vesilisko jää 10 sentin pituiseksi.

WWF:n Luontoliven rupiliskokamera on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Joensuun kaupungin ja Pukki Visualsin kanssa. Luontoliven kamerat välittävät kuvaa upeista mutta harvinaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on vielä tehtävä töitä.

Rupiliskokameran löydät osoitteesta wwf.fi/luontolive/rupilisko