Suhdannenäkymät: kauppa ja liike-elämän palvelut, matkailu- ja ravintola-ala sekä teollisuus ja rakentaminen
10.6.2021 10:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
TOIMIALAENNUSTE 2021-2022
Pandemia kohteli eri toimialoja varsin eri tavoin. Osa aloista näyttäisi hyötyneen pandemiasta ja sen aikana yleistyneestä etätyöskentelystä. Toiset alat puolestaan kärsivät pandemiasta merkittävästi ja niiden osalta palautuminen pandemiasta kestää kauan. Ennusteen mukaan myös eniten kärsineet alat alkavat palautua pandemiasta jo tämän vuoden aikana.
Suomen talous kasvaa tänä ja varsinkin ensi vuonna selvästi maailmantalouden voimakaan kasvun mukana. Tämä vetää teollisuuden alat laaja-alaisesti kasvuun ja alat palautuvat pandemiasta nopeasti. Metsäteollisuus muodostaa tästä poikkeuksen, koska alalta ajetaan kapasiteettia alas. Niinpä se ei saavuta vuoden 2019 tuotannon tasoa vuonna 2022.
Rakentaminen ei juurikaan supistunut viime vuonna, mitä voi pitää yllättävänä. Rakentamisen ennustetaan kuitenkin supistuvan hieman tänä vuonna, mutta palautuvan kasvuun vuonna 2022 yleisen talouskasvun mukana.
Majoitus- ja ravitsemuspalvelut sekä kuljetus- ja varastointipalvelut kärsivät pandemiasta merkittävästi ja selvästi tarkastelluista aloista eniten. Pandemian erityispiirteet näkyvät kuitenkin näidenkin alojen alatoimialojen välillä. Esimerkiksi kuljetuksen osalta supistuminen koski eniten henkilöliikennettä ja lentoliikenne supistui merkittävästi enemmän kuin maaliikenne, joka sekin supistui merkittävästi. Pandemian jatkuminen kuluvan vuoden alussa hidastaa näiden alojen toipumista, joka käynnistyy hitaasti keväällä, mutta kiihtyy kuitenkin kesän kuluessa.
Kauppa sekä rahoitus ja vakuutustoiminta näyttäisivät selvinneen pandemiasta kohtuullisen vähin kolhuin. Kaupanalalla pandemia kuitenkin lisäsi verkkokaupan osuutta samalla, kun perinteiset myymälät kärsivät. Vähittäismyynti kasvoi selvästi samalla, kun tukkukappa supistui hieman. Kaikkiaan kaupanalan tehdyt työtunnit supistuivat selvästi, vaikka myynti kasvoikin vähän.
Liike-elämän palvelut palautuvat tänä vuonna pandemiasta ja jatkavat kasvussa ensi vuonna. Valtaosa näistä aloista sopeutui etätyöskentelyyn hyvin eikä pandemia siten supistanut näitä aloja merkittävästi, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Näiden alojen osalta erityisen hyvät kasvunäkymät ovat tietojenkäsittelypalveluilla, joka pitää sisällään ohjelmointityön.
Toimialaennusteen tilasivat Palkansaajien tutkimuslaitokselta Ammattiliitto PRO, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL, Rakennusliitto, Rautatiealan unioni RAU, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäkivanhempi tutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:040 940 2830sakari.lahdemaki@labour.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme