Jyväskylän yliopisto

Resilienssi suojaa vanhempia uupumukselta koronakriisin alla

Jaa
Resilienssi, eli kyky palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä, on suojannut vanhempia uupumukselta COVID-19 poikkeusaikana, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen VoiKu-Covid-19-tutkimushankkeesta. Tutkimukseen vastasivat 1105 vanhempaa eri puolilta Suomea. Riskiä uupumukselle poikkeusaikana lisäsi vanhemman nuori ikä, lasten nuori ikä, lasten erityistarpeet, sekä ajankäytössä tapahtuneet muutokset lasten jäätyä poikkeustilan vuoksi kotiin päivähoidosta tai koulusta.
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki

– Aikaisemmassa vuonna 2018 toteutetussa tutkimuksessamme lasten iällä tai lasten kanssa vietetyllä ajalla ei ollut vaikutusta vanhemman uupumiseen. Tuoreissa tuloksissa näkyy todennäköisesti poikkeusajan merkitys ja se, ettei päivähoitoa tai muuta hoitoapua ollut saatavilla. Erityisesti lisääntynyt pienten lasten kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia uudella tavalla, dosentti Matilda Sorkkila pohtii. Sorkkila vastaa hankkeesta yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa.

Tutkimustulosten perusteella vanhemmat voitiin jakaa kolmeen erilaiseen profiiliin, jotka olivat: 1) resilientit vanhemmat, 2) uupuneet vanhemmat, sekä 3) täydellisyyteen pyrkivät vanhemmat. Noin puolet vastaajista kuului resilienttiin ryhmään, joilla oli vain vähän uupumusoireita tai täydellisyyteen pyrkimistä. He olivat muita vanhempia useammin iäkkäämpiä, miehiä ja kokivat taloudellisen tilanteensa paremmaksi.

Pienin ryhmä (n. 14 %) koostui uupuneista vanhemmista, joiden resilienssi oli ryhmistä vähäisin. Uupuneilla vanhemmilla oli resilienttejä vanhempia useammin täydellisyyteen pyrkiviä tavoitteita, pieniä lapsia, sekä erityistä tukea tarvitsevia lapsia. He myös viettivät enemmän aikaa lastensa kanssa. Täydellisyyteen pyrkiviä vanhempia oli vastaajista noin kolmannes. Vaikka kyseisillä vanhemmilla oli täydellisyyteen pyrkiviä tavoitteita, he eivät silti olleet uupuneita eivätkä erityisen resilienttejä. Tällä ryhmällä oli uupuneita vanhempia harvemmin pieniä lapsia.

– Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että erityisesti täydellisyyteen pyrkiminen koettujen muualta tulevien vaatimusten vuoksi asettaa vanhemmat uupumisriskille. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että täydellisyyteen pyrkiminen ei kaikkien vanhempien kohdalla ole kuitenkaan yhteydessä uupumukseen, Sorkkila toteaa.

Uupumusriski saattaa vaania erityisesti pienten lasten vanhempia, joiden ajoittain kaoottinen arki voi olla hankalaa pitää täydellisenä. Tärkeää olisikin miettiä, miten erityisesti pienten lasten äideille voitaisiin opettaa itsearmollisuutta ja itsehyväksyntää. Myös resilienssiin liittyviä taitoja, kuten optimismia tai haastavien tilanteiden uudelleen arviointia, voitaisiin opettaa jo esimerkiksi neuvolassa.

Tutkimuksessa yhdisteltiin aineiston analysoinnissa muuttujakeskeistä (rakenneyhtälömallinnus) ja henkilökeskeistä (latentti profiilianalyysi) lähestymistapaa. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa The Family Journal-lehdessä.

Artikkeli: Sorkkila, M., & Aunola, K. (in press). Resilience and Parental Burnout among Finnish Parents during the COVID-19-Pandemic: Variable and Person-Oriented Approaches. The Family Journal.

Lisätietoja:

Dosetti Matilda Sorkkila
matilda.sorkkila@jyu.fi
+358 408054709

Professori Kaisa Aunola
kaisa.aunola@jyu.fi
+358 408053481

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija


kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja Tuomo Äkkinen: Yksikin innostava hetki voi avata oven tieteen pariin10.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän ylipiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen yliopistonopettaja Tuomo Äkkinen aloitti Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtajana 1.8.2025. Hänen tavoitteenaan on niin lasten kuin aikuistenkin kiinnostuksen herättäminen tiedettä, tutkimusta ja tietoa kohtaan, mikä onnistuu parhaiten silloin, kun tiedettä lähestytään tutuista ja käytännöllisistä lähtökohdista itse tekemällä.

Befolkningsförändringen syns redan i skolornas vardag – hur ser likabehandling i lärandet ut och vad är den grundläggande utbildningens framtid?9.9.2025 14:20:35 EEST | Tiedote

På 2020-talet ordnar kommunerna grundläggande utbildning i differentierade demografiska förhållanden. I flera kommuner i Finland minskar antalet barn betydligt under de närmaste åren, i tillväxtcentrumen präglas utvecklingen däremot av en ökning i den flerspråkiga befolkningen. En färsk utredning som undervisnings- och kulturministeriet beställt ger en lägesbild av nuläget och framtidsutsikterna för ordnandet av den grundläggande utbildningen i väldigt olika typer av finländska kommuner.

Väestönmuutos näkyy jo koulujen arjessa – miltä näyttää oppimisen yhdenvertaisuus ja perusopetuksen tulevaisuus?8.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti, kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu. Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye