Ongelmallinen verkkokäyttäytyminen yleistyi pandemia-aikana

Tämä selviää CoronaConsumers -hankkeen kolmen maan (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia) vertailevassa kyselytutkimuksessa, jossa kussakin maassa tutkimukseen osallistui 1000 vastaajaa. Kyselyä verrattiin soveltuvin osin Suomessa huhtikuussa 2020 myös tuhannelle henkilölle tehtyyn kyselyyn.

Vastauksista kävi ilmi, että Suomessa kansalaiset ovat koko pandemian ajan olleet melko tyytyväisiä valtiollisiin toimenpiteisiin. Britit olivat huolestuneimpia koronan vaikutuksista omaan ja läheisten terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, kun taas Suomessa huoli oli pienintä. Tutkijoihin ja tieteeseen luottamisessa Suomi oli myös kärjessä.

Kaikissa vertailumaissa noin puolet vastaajista ilmoitti tehneensä etätöitä tai opiskelleensa etänä koronakriisin aikana. Suomessa ja Ruotsissa etäopiskelu ja -työskentely koettiin helpommaksi kuin Iso-Britanniassa, mikä liittyy maiden välisiin eroihin kansalaisten digitaidoissa ja -yhteyksissä. Suomessa ne koettiin selvästi molempia vertailumaita paremmiksi.

Verkossa käytetty aika on lisännyt myös ongelmakäyttäytymistä verkossa. Merkille pantavaa on anonyymin eli pimeän verkon, kuten esimerkiksi Tor-verkon, sivustojen lisääntynyt käyttö koronapandemian tietolähteenä. Erityisesti 18–25-vuotiaat vastaajat erottuivat käyttöaktiivisuudessa muihin ikäryhmiin verrattuna. Lisäksi ongelmallinen rahapelaaminen yleistyi kaikissa maissa. Suomessa ongelmapelaaminen oli yleisintä 18–25-vuotiailla nuorilla aikuisilla.

– On kuitenkin mahdollista, että ongelmapelaajien osuus on ollut aineistossamme hieman yliedustettuna, ja esiintyvyyslukujen yleistettävyyteen on syytä suhtautua pienellä varauksella. Tarvitaan tarkempia tutkimuksia, tutkijatohtori Anu Sirola pohtii.

Kansalaisten huoli omasta ja läheistensä terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista kasvoi pandemiavuoden aikana. Taloudellinen huoli laski jossain määrin. Eniten taloudestaan ja mielenterveydestään olivat huolissaan 18-25 –vuotiaat nuoret aikuiset ja he kokivat myös eniten yksinäisyyttä. Lisäksi nuorten odotukset oman taloutensa kehityksestä tulevaisuudessa oli heikompi kuin muilla ikäryhmillä.

Kulutus väheni kaikissa maissa korona-aikana, joskin päivittäistavarakauppa kasvoi ja verkkokauppa yleistyi. Vastaajat arvelivat aikovansa suosia tulevaisuudessa erityisesti lähituotantoa ja lähikauppoja. Kuluttajat jakaantuivat erityisesti Iso-Britanniassa, mutta jossain määrin Ruotsissa ja Suomessa niihin, jotka ovat kärsineet taloudellisesti ja niihin, joilla on jäänyt rahaa säästöön.

– Tämä heijastaa Iso-Britannian lähtökohtaisesti Pohjoismaita suurempaa eriarvoisuutta. Mielenkiintoista on se, että myös Ruotsi näyttäytyy alustavien tulostemme perusteella taloudellisesti, digitaalisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoisempana maana kuin Suomi, professori Terhi-Anna Wilska toteaa.

Tulosten perusteella on tärkeää kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden pahoinvointiin ja ongelmakäyttäytymiseen. Koronan varjo tulee kaikissa yhteiskunnissa olemaan pitkä, mutta riskien lisäksi koronakriisissä piilee myös mahdollisuuksia. Hankkeen jatkotutkimuksissa pyritään tunnistamaan näitä erityisesti nuorten ikäluokkien keskuudessa.

Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemian COVID-19 –lisärahoituksesta sekä Strategisen tutkimuksen neuvostolta.

Tutkimusraportti:
Wilska, Terhi-Anna, Sirola, Anu, Nuckols, Julia & Nyrhinen, Jussi (2021): Koronavuosi kolmessa maassa – Tutkimus COVID-19 –pandemian vaikutuksista arkeen, kulutukseen ja digikäyttäytymiseen Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (JSBE Julkaisut 213/2021) .
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8758-9.  

Lisätietoja:
Terhi-Anna Wilska, professori, tutkimushankkeen johtaja terhi-anna.wilska@jyu.fi  , 040-8054201

Anu Sirola, tutkijatohtori anu.r.s.sirola@jyu.fi , 050 347 4820