Museovirasto

Suomi mukaan käsin valmistettuun lasiin liittyvään Unesco-hakemukseen

Jaa
Suomi liittyy mukaan Ranskan koordinoimaan monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikka ja taito nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mukana hakemuksessa ovat myös Saksa, Italia, Tšekki ja Espanja. Hakemus lähetetään Unescolle maaliskuussa 2022.
Lasinpuhaltaja Olavi Helander Humppilan Lasi Oy:n lasitehtaalla Humppilassa 10. lokakuuta 1963. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto
Lasinpuhaltaja Olavi Helander Humppilan Lasi Oy:n lasitehtaalla Humppilassa 10. lokakuuta 1963. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt Suomen liittymisestä mukaan monikansalliseen hakemukseen ja on valtuuttanut Museoviraston vastaamaan hakemuksen valmistelusta Suomen osalta yhteistyössä Suomen lasimuseon ja lasialan yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on, että monikansallinen hakemus toimitetaan Unescolle maaliskuussa 2022. Päätöstä odotetaan joulukuussa 2023.

Lasin puhaltaminen on nimetty Suomessa Unescon sopimukseen liittyvään Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

"Käsin valmistettuun lasiin liittyvä hakemus vahvistaa käsityöosaamisen arvostusta ja tuo samalla designin ja kulttuuriperinnön näkökulmia lähemmäs toisiaan. Nimeäminen tuo Suomellekin näkyvyyttä lasialan osaajana ja vahvistaa kansainvälisiä verkostoja.” iloitsee erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Hakuprosessin etenemisestä on tähän saakka vastannut Suomen lasimuseo, joka on aktiivisesti kerännyt tietoa lasinpuhalluksen historiasta ja nykypäivästä 40 vuoden ajan. 1600-luvun lopulta asti yltävä perinne elää mutta uhkaa hiipua Suomessa – sama ongelma on muissakin hakemuksessa mukana olevissa maissa.

”Olen todella iloinen, että Suomi on mukana hakemuksessa. Meille on muodostunut paikallista perinnettä ja osaamista, jota olemme jakaneet jo pidempään kansainvälisissä yhteisöissä. Vastavuoroisesti suomalaiset lasinpuhaltajat seuraavat alan monikansallista ja -kulttuurista perinnettä. Yhteistyöllä voimme tukea harvinaisen ammattikunnan elinvoimaa ja elinvoimaisuuden säilymistä,” kertoo lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.

Ensimmäisenä Unescon maailmanlaajuiseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsi Suomesta saunaperinne vuoden 2020 lopulla. Joulukuussa 2021 odotetaan Unescon päätöstä kaustislaisen viulunsoiton sekä yhteispohjoismaisen limisaumaveneperinteen lisäämisestä luetteloon.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Uta Laurén, amanuenssi, Suomen lasimuseo, p. 040 330 4104, uta.lauren@riihimaki.fi
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, p. 0295 33 6017, leena.marsio@museovirasto.fi

Kuvat

Lasinpuhaltaja Olavi Helander Humppilan Lasi Oy:n lasitehtaalla Humppilassa 10. lokakuuta 1963. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto
Lasinpuhaltaja Olavi Helander Humppilan Lasi Oy:n lasitehtaalla Humppilassa 10. lokakuuta 1963. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande

Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.

// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote

Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye