Kansalliset D-vitamiinisuositukset ja elintarvikkeiden täydennysohjelma ovat vaikuttaneet suotuisasti suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasoihin

D-vitamiinin varastomuoto on kalsidioli. Sen pitoisuutta veressä käytetään elimistön D-vitamiinitason mittarina. Tutkimus osoitti, että 90-luvulta 2010-luvulle aikuisten seerumin kalsidiolitasot nousivat keskimäärin 10,6 nanomoolia/litra. Myös D-vitamiinitasojen vuodenaikaisvaihtelu tasoittui seuranta-aikana.
Tutkimuksessa havaittiin myös yllättäen, että rasvalevitteiden D-vitaminoinnilla ei ollut samanlaista vaikutusta veren D-vitamiinitasoihin kuin D-vitamiinin lisäämisellä maitoon. Tutkijoiden mukaan rasvalevitteiden D-vitaminoinnin hyödyllisyyttä tulisikin arvioida uudelleen.
Aihetta tutkittiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohortissa tutkittavien ollessa 31- ja 46-vuotiaita. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3 650 henkilöä.
Selvimmin D-vitamiinitasot nousivat niillä henkilöillä, joilla oli seurannan alkaessa matalimmat D-vitamiinitasot. Tulos kertoo siitä, että D-vitamiinilisät ovat erityisen tärkeitä hyvin matalien D-vitamiinitasojen ehkäisemisessä.
”D-vitamiinilisän käyttö ja D-vitamiinin lisäys maitotuotteisiin ovat hyödyllisiä toimenpiteitä väestötasolla, ja erityisesti niistä on hyötyä henkilöille, joilla D-vitamiinitasot ovat hyvin matalat. Tutkimuksemme perusteella näitä toimia tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa”, tutkijat Helmi Ikonen ja Johanna Lumme korostavat.
Näyttöä saatiin myös kalan syönnin hyödyistä. ”Kalan syöminen suositusten mukaan, eli ainakin kahdesti viikossa, vaikutti myönteisesti elimistön D-vitamiinitasoihin”, Ikonen lisää.
D-vitamiini tunnetaan erityisesti luustolle tärkeänä vitamiinina, ja lisäksi sen puutos on lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty moniin sairauksiin, kuten infektioihin, diabetekseen, syöpään, verenkiertoelimistön sairauksiin ja hermoston rappeumatauteihin.
Monet suomalaiset saavat edelleen liian vähän D-vitamiinia erityisesti pimeän talvikauden aikana, jolloin D-vitamiinia ei muodostu luonnostaan iholla kuten kesällä. D-vitamiinin saanti on riittävää, jos sen taso veressä on 75–120 nanomoolia/litra.
Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että D-vitamiinin saannin ohella myös perimä sekä käyttäytymis- ja sosioekonomiset tekijät saattavat vaikuttaa yksilöllisiin D-vitamiinitasoihin.
Tutkimus on yksi laajimmista D-vitamiinitasojen seurantatutkimuksista, joka osoittaa kansallisen elintarvikepolitiikan ja D-vitamiinisuosituksen vaikutukset aikuisväestössä.
Tutkimus julkaistiin vastikään European Journal of Nutrition -tiedelehdessä.
Tutkimusjulkaisu: Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J. et al. The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Eur J Nutr (2021). https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helmi Ikonen, väitöstutkija, LL
Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
puh: 0405021258
helmi.ikonen@oulu.fi
Johanna Lumme, väitöstutkija, LL
PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
puh: 0505564856
johanna.lumme@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Vihreä asuinympäristö voi ehkäistä masennusoireita23.6.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreämmässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa.
Oulun yliopistolle Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta lähes 15 miljoonaa euroa23.6.2025 09:37:52 EEST | Tiedote
Oulun yliopistolle myönnettiin rahoitusta akatemiatutkijan tehtäviin yhteensä 5 649 277 euroa ja akatemiahankkeisiin yhteensä 9 293 998 euroa Suomen Akatemian uusimmassa haussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme