Onko 9%&GR turvallinen salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvän salasanan rakenteesta – ja kertoo miten turvaat omat tiedostosi
DNA:n tietoturvapäällikkö Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.
”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulisikin olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.
Salasanasta salalauseeksi
“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, hän jatkaa.
Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause on esimerkiksi: ”NytkandeepitääpiPapäässä-30See”.
Käytä aina eri salasanoja ja tunnuksia eri palveluissa
Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa.
”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä sellaisissa palveluissa, jotka eivät ole tuttuja”, Pekonen huomauttaa.
Salasanat ja -lauseet vaivatta haltuun
Henkilökohtaisia salasanoja voi olla useita kymmeniä ja pituusvaatimuksen kasvaessa niitä voi olla vaikea muistaa. Salasanojen hallintaan on tarjolla esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelu, joka toimii helppokäyttöisenä salasanojenhallintaohjelmana. Siitä näkee myös, jos heikkoa salasanaa on käytetty useissa eri palvelussa.
”Tässäkin suhteessa ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, ja käyttömukavuus syntyy esimerkiksi siitä, että tietoturvaa pystytään hallinnoimaan yhden välineen, kuten älypuhelimen avulla eikä salasanoja tarvitse muistaa tai kirjoittaa ylös”, kertoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
“Tunnusturvapalvelu luo käyttäjälle vahvan salasanan hänen puolestaan ja syöttää sen palveluihin itsenäisesti. Silloin salasanoja ei tarvitse enää edes muistaa ja huoli turvallisuudesta käytännössä poistuu. Esimerkiksi DNA Tunnusturva -palvelun käyttö on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi, ja palveluun pystyy tallentamaan muitakin tietoja, kuten luottokortit ja pankkikortit. Se on alustasta riippumaton ja tukee kaikkia formaatteja. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että jos jossain palvelussa tapahtuu tietomurto, käyttäjä saa tietää heti, milloin ja missä palveluissa salasana pitää vaihtaa”, Kamtsan jatkaa.
Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt
Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi on lisääntynyt paitsi digitalisaation, myös pandemian ja kotona olemisen seurauksena.
“Nykyisin verkkotunnukset pitää olla jo esimerkiksi silloin, kun tilataan verkosta pizzaa”, Kamtsan kuvailee.
”Samalla verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja”, Kamtsan muistuttaa.
Lisätietoja medialle:
Seppo Pekonen, tietoturvapäällikkö, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi
Cedric Kamtsan, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Koululaistutkimus: vanhempien huoli pienten lasten älypuhelimista heräsi – ruutuaikaa rajoitetaan nyt kiihtyvällä tahdilla7.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suurin osa vanhemmista rajoittaa 5–12-vuotiaiden lastensa puhelimella viettämää aikaa tavalla tai toisella, selviää DNA:n teettämästä Koululaistutkimuksesta. Siitä huolimatta reilu kolmannes 5–12-vuotiaista viettää puhelimillaan 2–4 tuntia päivässä. Perheissä, joissa lapselle on päätetty hankkia puhelin yhteydenpitoa varten, on entistä useammin päädytty kellopuhelimeen. Kellopuhelimella on helppo rajoittaa lapsen älylaitteilla viettämää aikaa, mutta myös lykätä lapsen oman älylaitteen hankintaa.
School Survey: parents concerned about young children’s smartphone use – screen time is now being restricted at an accelerating rate7.8.2025 09:00:00 EEST | Press release
According to a School Survey commissioned by DNA, most parents limit the amount of time that children aged 5–12 can spend on their phones in one way or another. However, in spite of this, just over a third of 5–12-year-olds spend 2–4 hours a day on their phones. More and more families who want their children to have a phone for contact purposes have decided to get a smartwatch meant for kids. A smartwatch is an easy way to both limit the amount of time a child spends on smart devices and to postpone the purchase of their first smartphone.
DNA:n heinäkuun 2025 myydyimmät puhelimet ja älykellot1.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
DNA:n heinäkuun puhelinmyynnissä näkyi vahvasti edessä siintävä koulujen aloitus. Vaikka nuoremmille koululaisille hankittujen laitteiden osalta kellopuhelinten suosio kasvaa voimakkaasti, on myös uusia puhelimia ostettu kesällä monelle vanhemmalle koululaiselle. Heinäkuussa myydyimpien älykellojen listan kärkeen nousi toistamiseen lasten kellopuhelin Xplora XGO2.
DNA:lta jopa 120 miljoonan euron valokuituinvestointi – kaikkien asiakastaloyhtiöiden liittymät uudistetaan vuoteen 2028 mennessä18.7.2025 08:32:00 EEST | Tiedote
DNA toteuttaa laajan kuituinvestoinnin, jossa yhtiö tuo valokuidun kaikkiin nykyisiin asiakastaloyhtiöihin vuoteen 2028 mennessä. Päätös on merkittävä investointi suomalaisen tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. DNA arvioi investointitason yltävän kolmen vuoden aikana jopa yli 120 miljoonaan euroon. Päätös heijastaa DNA:n pitkäjänteistä ja johdonmukaista investointilinjaa kuituverkkoihin.
DNA unveils ambitious 120-million-euro investment in fiber – comprehensive upgrades for all customer housing associations by 202818.7.2025 08:32:00 EEST | Press release
DNA is launching a comprehensive fiber investment plan that will bring fiber optics to all existing customer housing companies by 2028. This decision represents a significant investment in the development of Finnish telecommunications infrastructure. DNA estimates that the investment level exceeds EUR 120 million over the next three years. This decision reflects DNA's long-term and consistent investment strategy in fiber networks.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme