Laulettu musiikki kuntouttaa kielellisiä toimintoja aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Musiikin päivittäisen kuuntelun on tutkimuksissa osoitettu parantavan aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden potilaiden kielellistä kuntoutumista. Ilmiön taustalla olevat hermostolliset mekanismit ovat kuitenkin olleet vielä tuntemattomia.

Helsingin yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Neurokeskuksen tutkimuksessa vertailtiin lauletun musiikin, instrumentaalimusiikin ja äänikirjojen kuuntelun vaikutusta akuutin aivoverenkiertohäiriön saaneiden potilaiden kieliverkoston rakenteelliseen ja toiminnalliseen korjautumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös näiden muutosten yhteyksiä kielelliseen kuntoutumiseen kolmen kuukauden seuranta-aikana. Tutkimus on julkaistu eNeuro-tiedelehdessä.

Tulokset osoittivat, että lauletun musiikin kuuntelu paransi äänikirjojen kuunteluun verrattuna kieliverkoston yhteyksien rakenteellista korjautumista aivojen vasemmalla otsalohkolla. Nämä rakenteelliset muutokset olivat yhteydessä kielellisten taitojen kuntoutumiseen.

– Tutkimuksessamme pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan, että lauletun musiikin myönteiset vaikutukset liittyvät kieliverkoston rakenteelliseen ja toiminnalliseen muovautuvuuteen. Tämä laajentaa ymmärrystämme musiikkipohjaisten neurologisten kuntoutusmuotojen vaikutusmekanismeista, kertoo tutkijatohtori Aleksi Sihvonen.

Musiikin kuuntelu tukee muuta kuntoutusta

Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen kielellinen häiriö eli afasia aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän läheisilleen. Nykyiset hoitomuodot auttavat kuntouttamaan kielellisiä häiriöitä, mutta lopputulokset ovat vaihtelevia ja usein tarvittavaa kuntoutusta ei ole tarjolla riittävän paljon ja varhain.

– Lauletun musiikin kuuntelu voidaan nähdä terveydenhuollossa tavanomaisia kuntoutusmuotoja tehostavana toimena. Vokaalimusiikin kuuntelu on helppo järjestää ja se voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti jopa kuntoutuksen alkuvaiheessa, Sihvonen kuvailee.

Musiikin kuuntelua voisi hänen mukaansa käyttää normaalin kuntoutuksen kustannustehokkaana lisänä tai lievien puhehäiriöiden kuntoutustoimena, kun muuta kuntoutusta on tarjolla vain vähän.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen aivot tarvitsevat stimulaatiota toipuakseen mahdollisimman hyvin. Tähän tavanomaisetkin kuntoutusmuodot tähtäävät.

– Sairaalassa ollessa on valitettavasti myös paljon aikaa, joka ei ole stimuloivaa. Musiikin kuuntelu voisi toimia tuolloin ylimääräisenä ja mielekkäänä kuntoutustoimena, joka voi vaikuttaa toipumiseen positiivisesti ja parantaa potilaiden ennustetta, Sihvonen täydentää.

Lisätietoja

Aleksi Sihvonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
aleksi.sihvonen@helsinki.fi
p. 040 520 9386

Alkuperäinen artikkeli: Aleksi J. Sihvonen, Pablo Ripollés, Vera Leo, Jani Saunavaara, Riitta Parkkola, Antoni Rodríguez-Fornells, Seppo Soinila and Teppo Särkämö: Vocal Music Listening Enhances Poststroke Language Network Reorganization. eNeuro 17 June 2021, 8 (4) ENEURO.0158-21.2021; DOI: doi.org/10.1523/ENEURO.0158-21.2021