Muutos maksutavoissa kertoo digitalisaation etenemisestä finanssialalla
- 88 prosenttia suomalaisista maksaa ostoksensa tavallisimmin maksukortilla.
- Käteisellä maksaa tavallisimmin enää 9 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 17 prosenttia.
- Lähes 90 prosenttia käyttää vähintään viikoittain maksukorttinsa lähimaksuominaisuutta.
- 16 prosenttia lähimaksua käyttävistä maksaa jollakin älylaitteilla, kuten älypuhelimella tai -kellolla.
- Tietokonetta käyttää laskunmaksussa 42 prosenttia, mutta osuus pienenee jatkuvasti.
- Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on kasvanut kahdessa vuodessa 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.
- Tavallisin laskunmaksuväline on edelleen tietokone (42 %), mutta sen osuus pienenee jatkuvasti. Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on puolestaan kasvanut kahdessa vuodessa peräti 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.
Korona-aika kiihdytti siirtymää käteisestä digitaalisiin maksuvälineisiin, etenkin mobiiliin. Suomen Pankin mukaan mobiilimaksujen arvo kasvoi vuonna 2020 edellisvuodesta 62 prosenttia. FA:n kyselyssä mobiilimaksamisen suosio on kyllä lisääntynyt hivenen keväästä 2019, mutta edelleen kuitenkin vain yksi prosentti suomalaisista maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin jollain mobiilimaksutavalla.
”Mobiilimaksaminen on perinteistä lähimaksua näppärämpää sikäli, että lähimaksulla yli 50 euron ostos vaatii tunnusluvun näppäilyn maksupäätteeseen. Mobiililla maksaessa tunnusluvun voi korvata älylaitteen tekemä käyttäjän tunnistus”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Vähemmän paperia
Suurin osa, 60 prosenttia, kyselyyn vastaajista on sitä mieltä, että käteisen käyttö loppuu jollain aikavälillä. Käteisen elinvoimaan uskovat etenkin iäkkäät vastaajat. Yli 65-vuotiaista lähes 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei käteisen käyttö lopu Suomessa koskaan.
Vastaajista 37 prosenttia haluaisi ostoksia maksaessaan saada ostoksistaan sähköisen kuitin. Osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Sähköisten kuittien käyttöönotto on Suomessa kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Valtio on siirtymässä sähköisen eKuitin käyttöön vuoteen 2025 mennessä.
”Finanssiala ry:n on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen edistää taloushallinnon tehokkuutta, ja sen yksi osa on sähköisen kuitin kehittäminen. FA:n, Taloushallintoliiton ja tilitoimisto Gallantin yhteinen sitoumus edistää resurssiviisasta ja hiilineutraalia taloutta”, Kaarlela kertoo.
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, kuvapaketti
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, tutkimusraportti
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on kahden vuoden välein tehtävä seurantatutkimus. Tutkimuksen on Finanssiala ry:n toimeksiannosta toteuttanut IROResearch Oy. Tutkimusaineisto on kerätty helmi-maaliskuussa 2021, jolloin haastateltiin noin 2 500 henkilöä puhelimitse. Kohderyhmänä olivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa13.8.2025 09:59:10 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa. Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla. Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron11.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme