Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin yhteensä 144 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 595 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista miljoona euroa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 177 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
|
Osakerahastot |
-1 |
-1 149 |
83 286 |
|
Yhdistelmärahastot |
144 |
521 |
39 592 |
|
Pitkän koron rahastot |
595 |
1 704 |
40 445 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-177 |
1 318 |
20 517 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
30 |
-51 |
9 729 |
|
YHTEENSÄ |
591 |
2 344 |
193 568 |
Syyskuussa globaalit pääosakeindeksit kehittyivät pääosin myönteisesti. Yhdysvalloissa isojen teknologiayhtiöiden osakekurssit nousivat yhtiöiden vahvojen tulosnäkymien siivittämänä. Alan kehitystä vauhdittivat merkittävät investoinnit tekoälyyn, mikä lisäsi sijoittajien luottamusta tulevaisuuden kasvuun. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin päätös laskea ohjauskorkoa tuki osakemarkkinoiden nousua.
Euroopassa pääosakeindeksien kehitys oli sen sijaan vaihtelevaa. Epävarmuutta lisäsivät kohonneet geopoliittiset riskit sekä Euroopan keskuspankin päätös heikentää euroalueen talousennustetta vuodelle 2026. Yhdysvaltain asettamien tullien arvioidaan hieman hidastavan euroalueen talouskasvua, mutta vaikutuksen odotetaan jäävän alkuperäisiä pelkoja pienemmäksi ja kohdistuvan vain tietyille toimialoille. Epävarmuudesta huolimatta useiden euroalueen maiden pääosakeindeksit nousivat, kuten Helsingin pörssin pääindeksi. Tuoreimpien talousennusteiden mukaan Suomen talouden odotetaan vahvistuvan hiljalleen ensi vuoden aikana.
Syyskuu oli korkosijoittajille tuottoisa kuukausi. Pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mitkä vaikuttivat niihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Pitkien korkojen laskua tukivat Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron lasku ja aiempaa heikompi euroalueen talousennuste.
”Sijoittajien huomio on jo osaksi siirtynyt vuoteen 2026, sillä talousnäkymät ovat siellä kuluvaa vuotta valoisampia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että Euroopassa geopoliittiset riskit ovat kasvaneet asteittain, mikä lisää epävarmuutta markkinoilla. Tämän vuoksi sijoitusten hajauttaminen on edelleen keskeinen osa riskienhallintaa. Suomessa kotitaloudet säästävät nyt aktiivisesti, mikä näkyy positiivisesti rahastojen nettomerkinnöissä, mutta samalla kulutus on maltillisempaa”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 719 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista yhteensä 867 miljoonaa euroa.
Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,44). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
70 |
-158 |
6 307 |
5 % |
|
Pohjoismaat |
35 |
47 |
10 240 |
1 % |
|
Eurooppa |
274 |
1 036 |
7 324 |
7 % |
|
Pohjois-Amerikka |
235 |
-406 |
11 643 |
7 % |
|
Japani |
40 |
76 |
419 |
12 % |
|
Tyynenmeren alue |
-91 |
-147 |
1 028 |
11 % |
|
Kehittyvät markkinat |
210 |
283 |
5 831 |
9 % |
|
Maailma |
-776 |
-1 786 |
39 201 |
6 % |
|
Toimialarahastot |
2 |
-95 |
1 292 |
13 % |
|
YHTEENSÄ |
-1 |
-1 149 |
83 286 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 545 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 7 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 5,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,20).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
245 |
366 |
9 687 |
0,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
300 |
815 |
14 188 |
3,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
31 |
205 |
5 348 |
5,4 % |
|
Valtioriski maailma |
2 |
-1 |
365 |
-0,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
8 |
145 |
6 812 |
1,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
17 |
138 |
1 390 |
2,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-7 |
35 |
2 654 |
3,1 % |
|
YHTEENSÄ |
595 |
1 704 |
40 445 |
|
Lue lisää
Hiljaa hyvä tulee – myös tuottomielessä
Seligson & Co Rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Kaaro muistuttaa, että sijoittaessa ei kannata tuijottaa yksittäisiä kuukausia.
”Hyvästä kuukaudesta voi iloita, huonompi tarkoittaa, että lisäsijoituksissa saa arvopapereita halvemmalla. Tärkeintä on sijoittaa pitkäjänteisesti oman riskiprofiilin mukaan: Hiljaa hyvä tulee – myös tuottomielessä.”
Kaaro muistuttaa, että suomalaisen rahastosijoittajan markkinatilanne on erinomainen: helposti saatavilla olevista kotimaisista sijoitusrahastoista löytyy ratkaisu lähes mihin tahansa tarpeeseen.
”Rahastoja löytyy joka markkinalle, kaikkiin omaisuusluokkiin ja lisäksi valmiiksi paketoituja kokonaisratkaisuja. Sijoittaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa!”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme