Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin yhteensä 144 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 595 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista miljoona euroa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 177 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
|
Osakerahastot |
-1 |
-1 149 |
83 286 |
|
Yhdistelmärahastot |
144 |
521 |
39 592 |
|
Pitkän koron rahastot |
595 |
1 704 |
40 445 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-177 |
1 318 |
20 517 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
30 |
-51 |
9 729 |
|
YHTEENSÄ |
591 |
2 344 |
193 568 |
Syyskuussa globaalit pääosakeindeksit kehittyivät pääosin myönteisesti. Yhdysvalloissa isojen teknologiayhtiöiden osakekurssit nousivat yhtiöiden vahvojen tulosnäkymien siivittämänä. Alan kehitystä vauhdittivat merkittävät investoinnit tekoälyyn, mikä lisäsi sijoittajien luottamusta tulevaisuuden kasvuun. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin päätös laskea ohjauskorkoa tuki osakemarkkinoiden nousua.
Euroopassa pääosakeindeksien kehitys oli sen sijaan vaihtelevaa. Epävarmuutta lisäsivät kohonneet geopoliittiset riskit sekä Euroopan keskuspankin päätös heikentää euroalueen talousennustetta vuodelle 2026. Yhdysvaltain asettamien tullien arvioidaan hieman hidastavan euroalueen talouskasvua, mutta vaikutuksen odotetaan jäävän alkuperäisiä pelkoja pienemmäksi ja kohdistuvan vain tietyille toimialoille. Epävarmuudesta huolimatta useiden euroalueen maiden pääosakeindeksit nousivat, kuten Helsingin pörssin pääindeksi. Tuoreimpien talousennusteiden mukaan Suomen talouden odotetaan vahvistuvan hiljalleen ensi vuoden aikana.
Syyskuu oli korkosijoittajille tuottoisa kuukausi. Pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mitkä vaikuttivat niihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Pitkien korkojen laskua tukivat Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron lasku ja aiempaa heikompi euroalueen talousennuste.
”Sijoittajien huomio on jo osaksi siirtynyt vuoteen 2026, sillä talousnäkymät ovat siellä kuluvaa vuotta valoisampia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että Euroopassa geopoliittiset riskit ovat kasvaneet asteittain, mikä lisää epävarmuutta markkinoilla. Tämän vuoksi sijoitusten hajauttaminen on edelleen keskeinen osa riskienhallintaa. Suomessa kotitaloudet säästävät nyt aktiivisesti, mikä näkyy positiivisesti rahastojen nettomerkinnöissä, mutta samalla kulutus on maltillisempaa”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 719 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista yhteensä 867 miljoonaa euroa.
Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,44). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
70 |
-158 |
6 307 |
5 % |
|
Pohjoismaat |
35 |
47 |
10 240 |
1 % |
|
Eurooppa |
274 |
1 036 |
7 324 |
7 % |
|
Pohjois-Amerikka |
235 |
-406 |
11 643 |
7 % |
|
Japani |
40 |
76 |
419 |
12 % |
|
Tyynenmeren alue |
-91 |
-147 |
1 028 |
11 % |
|
Kehittyvät markkinat |
210 |
283 |
5 831 |
9 % |
|
Maailma |
-776 |
-1 786 |
39 201 |
6 % |
|
Toimialarahastot |
2 |
-95 |
1 292 |
13 % |
|
YHTEENSÄ |
-1 |
-1 149 |
83 286 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 545 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 7 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 5,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,20).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
245 |
366 |
9 687 |
0,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
300 |
815 |
14 188 |
3,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
31 |
205 |
5 348 |
5,4 % |
|
Valtioriski maailma |
2 |
-1 |
365 |
-0,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
8 |
145 |
6 812 |
1,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
17 |
138 |
1 390 |
2,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-7 |
35 |
2 654 |
3,1 % |
|
YHTEENSÄ |
595 |
1 704 |
40 445 |
|
Lue lisää
Hiljaa hyvä tulee – myös tuottomielessä
Seligson & Co Rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Kaaro muistuttaa, että sijoittaessa ei kannata tuijottaa yksittäisiä kuukausia.
”Hyvästä kuukaudesta voi iloita, huonompi tarkoittaa, että lisäsijoituksissa saa arvopapereita halvemmalla. Tärkeintä on sijoittaa pitkäjänteisesti oman riskiprofiilin mukaan: Hiljaa hyvä tulee – myös tuottomielessä.”
Kaaro muistuttaa, että suomalaisen rahastosijoittajan markkinatilanne on erinomainen: helposti saatavilla olevista kotimaisista sijoitusrahastoista löytyy ratkaisu lähes mihin tahansa tarpeeseen.
”Rahastoja löytyy joka markkinalle, kaikkiin omaisuusluokkiin ja lisäksi valmiiksi paketoituja kokonaisratkaisuja. Sijoittaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa!”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
”Ajatelkaa edes taloushallintoa” – Yhden tilinpäätöksen mahdollistaminen keventäisi yritysten hallintoa ja parantaisi tietojen vertailtavuutta10.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tällä hetkellä monien yritysten on verotuksellisista syistä tehtävä sekä kansainvälisen IFRS-standardin että kotimaisen FAS-standardin mukaiset tilinpäätökset. Nämä ovat monilta osin päällekkäiset. Pelkän IFRS-tilinpäätöksen salliminen keventäisi yhtiöiden hallinnollista taakkaa ja tekisi tilinpäätöksistä kansainvälisesti paremmin vertailtavia. Hallinnollisen taakan keventäminen toteuttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattuja periaatteita. Valtiovarainministeriön tuore selvitys tarjoaa tähän konkreettisia keinoja. Finanssiala kannattaa yhdenmukaistuksia kokonaisuudessaan, eikä pelkästään yksittäisten ehdotusten läpiviemistä.
Oikeusvaltion kulmakivi uhattuna – Verohallinnolle kaavaillaan oikeutta kerätä yksityisiä tietoja paljastavia tilitietoja kansalaisen siitä tietämättä7.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää Verohallinnolle mahdollisuutta hyvin laajoihin tietopyyntöihin kansalaisten tilitiedoista. Esityksen myötä Verohallinto saisi jatkossa käsitellä laajamittaisesti data-aineistoja ihmisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Datamassat voivat sisältää arkaluonteisia tietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin. Esitys on menossa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin määrittänyt tilitapahtumat yksityiselämän suojan turvaamiksi tiedoiksi. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.
Pakotteiden rikkominen voi jopa kaataa pankin – FA on julkaissut tietopaketin USA:n pakotelinjan heijastumisesta pankkeihin Suomessa5.11.2025 15:43:44 EET | Tiedote
Pankit seuraavat tarkasti myös kolmansien maiden ja erityisesti USA:n asettamia pakotteita, koska niiden rikkominen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä pankin maksuvalmiudelle ja vakavaraisuudelle. Pankit noudattavat suoraan lain nojalla EU:n ja YK:n asettamia pakotteita, mutta dollarin hallitseva asema kansainvälisessä maksuliikenteessä pakottaa pankit huomioimaan myös USA:n asettamat pakotteet. Näiden pakotteiden rikkominen voi johtaa pankin sulkemiseen dollarimaksuliikenteen ulkopuolelle ja pahimmassa tapauksessa jopa pankin toiminnan loppumiseen. USA:n pakotteiden noudattaminen onkin välttämätöntä pankkien toimintakyvyn ja asiakkaiden palveluiden turvaamiseksi. Finanssiala ry (FA) on julkaissut päivittyvän sivun pakotteiden vaikutuksista pankkeihin. Linkki tietopakettiin tiedotteen lopussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme