Pankkien stressitestit: Suomalaispankkien kova kunto osoittaa, ettei pääomavaatimuksia pidä enää kiristää
- Pankkien pääomavaatimusten kiristys heikentäisi suomalaispankkien kykyä rahoittaa kotitalouksia, yrityksiä ja vihreitä investointeja.
- Kun EU:ssa päätetään lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanosta, on otettava huomioon eurooppalaisen markkinan erityispiirteet kuten pankkien keskeinen rooli yritysten rahoittajana.
- Uhkana on, että vakavaraiset pohjoismaiset pankit joutuisivat keräämään riskeihinsä nähden liikaa pääomia.
EBAn tekemien tuoreiden stressitestien perusteella Nordean ydinvakavaraisuussuhde heikkenee 3,7 prosenttiyksiköllä 13,4 prosenttiin ja OP Ryhmän 6,2 prosenttiyksiköllä 12,7 prosenttiin heikon kehityksen skenaariossa. Finanssivalvonta teki testejä omassa valvonnassaan oleville pienemmille suomalaispankeille (Aktia, Oma Säästöpankki, POP Pankki ryhmä, S-Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken.) Niiden keskimääräinen ydinvakavaraisuus aleni heikon kehityksen skenaariossa 2,5 prosenttiyksikköä tasolle 14,0 %. Kaikki pankit ylittivät vakavaraisuusvaatimukset myös heikon kehityksen skenaariossa.
Basel III:n toimeenpano uhkaa nostaa pääomavaatimuksia merkittävästi
”Hyvät tulokset osoittavat, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole mitään tarvetta kiristää. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa ja järjestämättömien saamisten määrä on alhainen”, sanoo Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.
Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen on ollut pinnalla lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanon vuoksi. Baselin pankkikomitean päättämien uudistusten tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Komissio valmistelee parhaillaan asiasta lainsäädäntöesityksiä, jotka annettaneen syksyllä.
Basel III:n myötä pääomavaatimukset saattaisivat monilla pankeilla nousta merkittävästi. Brysselissä toimivan Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen (CEPS) tuoreen tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Nousu olisi selvästi suurempi kuin Yhdysvalloissa. Tutkimuksen tilasi Finanssiala ry (FA) yhdessä Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten kanssa.
Kiristyksillä vaikutuksia kotitalouksiin ja vihreisiin investointeihin
Pääomavaatimusten nousun vaikutukset ovat suurimmat niissä maissa, joissa pankit käyttävät yleisesti sisäisiä riskimalleja. Suomi on yksi näistä. Jotta pankkien vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, EU-pankkien pitäisi CEPS:n tutkimuksen mukaan kasvattaa omia varojaan yhteensä lähes 400 miljardilla eurolla. Summa on hyvin merkittävä. FA katsoo, että säännösten toimeenpanon olisi otettava huomioon eurooppalaisten ja etenkin pohjoismaisten pankki- ja rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet, joissa esimerkiksi asuntolainoituksen riskit ovat suhteessa pienemmät kuin monessa muussa maassa.
”Miksi rikkoa hyvin toimivaa koneistoa? Rahoitusvakaus on tällä hetkellä kunnossa ja stressitestien mukaan suomalaispankit kestävät rajunkin toimintaympäristön heikennyksen – toimintakyky säilyy silti vahvana. Mikäli vakavaraisuusvaatimuksia kiristettäisiin nykyisestä, voisi sillä olla kouriintuntuvia vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien ja yritysten lainansaantiin. Se heikentäisi pankkien mahdollisuuksia rahoittaa talouden elpymistä ja vihreitä investointeja”, Kettunen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi KettunenAsiantuntijaFinanssiala ry
Puh:+358 20 793 4217jussi.kettunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Monihuippuinen työura – Pidempään, paremmin ja yhdessä 5.6.2025 klo 14.00–15.0022.5.2025 10:20:58 EEST | Tiedote
Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaamista ja kokemusta koko työuran mitalla. Perinteinen käsitys työurasta yhtenä pitkänä nousuna kohti eläköitymistä ei ole katoamassa. Työura voi kulkea myös polkuna, joka koostuu siirtymisistä, uusista mahdollisuuksista ja useista huipuista. Aiheesta keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa torstaina 5.6.2025 klo 14.00–15.00.
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin12.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme