Pohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskus

Pohjoissavolaiset ilmoittivat runsaasti lähteitä ennallistamishankkeeseen - sopivia lähteitä löytyi kuitenkin vain vähän

Jaa
Pohjos-Savon ELY-keskuksessa käynnistettiin viime vuonna lähteiden ennallistamishanke osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Hankkeeseen haettiin sopivia kohteita ja ilmoituksia saatiinkin Pohjois-Savon alueelta runsaasti, mutta ennakkokäsityksen mukaisesti luonnontilaisia tai ennallistamiskelpoisia lähteitä löytyi hyvin vähän. Perusteltu ennallistamistarve todettiin seitsemässä kohteessa, joissa on yhteensä 16 lähdettä.
Ruosteinen, voimakkaasti purkautuva lähderinne Maaningalla. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Ruosteinen, voimakkaasti purkautuva lähderinne Maaningalla. Kuva: Riikka Juutinen/ELY

Pohjois-Savon ELY-keskus pyysi marraskuussa 2020 julkaistussa tiedotteessaan (sttinfo.fi) maanomistajia ilmoittamaan maillaan sijaitsevia, ennallistamistarpeessa olevia lähteitä. Yhteydenottoja luonnonsuojeluasiantuntija Riikka Juutiselle tuli kaikkiaan yli 70 kappaletta. Ilmoitetut lähteet olivat hyvin erilaisia, kuten ilmoittajien toiveetkin. Moni ilmoittaja toivoi lähteen kunnostamista tai puhdistamista vedenhakukäyttöön, mikä poikkesi ELY-keskuksen luonnonsuojeluksellisesta tavoitteesta, joka tähtää lähteessä elävien lajien tilanteen parantamiseen.

Luonnonsuojeluasiantuntija Riikka Juutinen sekä harjoittelija Iina Eskelinen kävivät kesän aikana noin 45 kohteella maastossa, usein yhdessä maanomistajan tai muun ilmoittajan kanssa. Ilmoitettujen lähteiden lisäksi käytiin kartoittamassa peruskartoille merkittyjä tai aiemmissa selvityksissä löytyneitä lähteitä. Kaikkiaan touko-kesäkuun aikana kartoitettiin yli sadan lähteen tyyppi, koko, kasvilajisto sekä ennallistamistarve. "Kartoituksissa tavoitteena oli löytää ennallistettaviksi sopivia, mielellään useiden voimakkaasti purkautuvien lähteiden muodostamia kokonaisuuksia, joiden vesitalous on häiriintynyt esimerkiksi ojitusten vuoksi. Näillä kohteilla on parhaat mahdollisuudet toipua muutoksista ennallistamisen avulla", Juutinen kertoo.

Sopivia kohteita löytyi vain vähän

Ennakkokäsityksen mukaisesti luonnontilaisia tai ennallistamiskelpoisia lähteitä löytyi hyvin vähän. Suurimmaksi osaksi ilmoitetut lähteet sekä niiden lähiympäristö ovat olleet pitkään ihmisten käytössä. Lähteissä oli usein vedenottorakenteita ja niitä oli kaivettu sekä puhdistettu, tai niihin oli kaivettu laskuojia.

Näillä toimilla on ollut haitallinen vaikutus lähteiden lajistoon. Voimakkaasti purkautuvia lähteitä löytyi vain harvoin, mikä johtunee ainakin osittain pohjavesialueiden ominaisuuksista. Vaikka suurin osa kartoitetuista lähteistä oli ennallistamistarpeessa, ei siihen ryhtymistä katsottu yleensä järkeväksi vähäisen purkautuvan pohjaveden määrän, kohteen pienen koon tai puuttuvan lähdekasvilajiston vuoksi. "Olimme liian usein liian myöhässä", Juutinen toteaa.

Perusteltu ennallistamistarve todettiin seitsemällä kohteella, joissa on yhteensä 16 lähdettä. Juutinen ja Eskelinen olivat yhteydessä maanomistajiin ja näistä ensimmäisenä toteutukseen on valikoitunut kolme kohdetta: yksi Kuopiossa, yksi Sonkajärvellä ja yksi Pielavedellä. Näillä kohteilla ennallistamissuunnittelu on käynnistynyt heinäkuun lopussa. Lähteiden ennallistamisen lisäksi kohteilla tehdään purojen ja soiden ennallistamista ja keskustellaan mahdollisuuksista lähteiden säilyttämiseen pitkällä aikavälillä.

Juutinen ja Eskelinen kiittävät kaikkia lähteiden ilmoittajia yhteydenotoista ja mielenkiintoisista keskusteluista lähteillä. Vaikka vain muutamalta kohteelta löytyi hankkeeseen sopivia lähteitä, olivat kaikki käynnit käymisen arvoisia. Työn pohjalta ollaan laatimassa lähteiden ennallistamisopasta, jolla oppia voidaan jakaa koko maahan.

Lisätietoja: Helmi-ohjelman toimeenpano Pohjois-Savossa (ymparisto.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiantuntija Riikka Juutinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, riikka.juutinen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 035

Harjoittelija Iina Eskelinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, iina.eskelinen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 707


Ympäristöylitarkastaja Antti Lammi, Pohjois-Savon ELY-keskus, antti.lammi(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 819.

Kuvat

Ruosteinen, voimakkaasti purkautuva lähderinne Maaningalla. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Ruosteinen, voimakkaasti purkautuva lähderinne Maaningalla. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Lataa
Kaivo lähdekorvessa, Nilsiä. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Kaivo lähdekorvessa, Nilsiä. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Lataa
Hiekkapohjainen avolähde, Karttula. Kuva: Iina Eskelinen/ELY
Hiekkapohjainen avolähde, Karttula. Kuva: Iina Eskelinen/ELY
Lataa
Suoraan lähteen lävitse kaivetussa ojassa kasvaa lähdesammalia, Suonenjoki. Iina Eskelinen/ELY
Suoraan lähteen lävitse kaivetussa ojassa kasvaa lähdesammalia, Suonenjoki. Iina Eskelinen/ELY
Lataa
Pohjanruttojuuri on harvinainen lähteiden laji, joka kasvaa Pohjois-Savossa levinneisyytensä etelärajalla, Maaninka. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Pohjanruttojuuri on harvinainen lähteiden laji, joka kasvaa Pohjois-Savossa levinneisyytensä etelärajalla, Maaninka. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Lataa
Aikanaan vedenottokäytössä ollut lähde Pielaveden Pangansalossa. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Aikanaan vedenottokäytössä ollut lähde Pielaveden Pangansalossa. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Lataa
Aivan lähteen lähelle ulottuvat hakkuut ovat tuttu näky Pohjois-Savossa, Rautavaara. Kuva Riikka Juutinen/ELY
Aivan lähteen lähelle ulottuvat hakkuut ovat tuttu näky Pohjois-Savossa, Rautavaara. Kuva Riikka Juutinen/ELY
Lataa
Lähteiden luonnontilaa heikentävät Pohjois-Savossa metsänhoitotoimet, ojitukset ja vedenotto, Rautavaara. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Lähteiden luonnontilaa heikentävät Pohjois-Savossa metsänhoitotoimet, ojitukset ja vedenotto, Rautavaara. Kuva: Riikka Juutinen/ELY
Lataa
Sammalen alle hautautuneet kaivorakenteet, Suonenjoki. Kuva: Iina Eskelinen/ELY
Sammalen alle hautautuneet kaivorakenteet, Suonenjoki. Kuva: Iina Eskelinen/ELY
Lataa
Yksikään polku tai tie ei enää johda tälle lähteelle, mutta lahoavat kaivorakenteet kertovat sen unohdetusta menneisyydestä, Rautalampi. Kuva: Iina Eskelinen/ELY
Yksikään polku tai tie ei enää johda tälle lähteelle, mutta lahoavat kaivorakenteet kertovat sen unohdetusta menneisyydestä, Rautalampi. Kuva: Iina Eskelinen/ELY
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye