Digi- ja väestötietovirasto

Digi tuli töihin – nämä ovat työntekijän 5 tärkeintä digitaitoa

Jaa
Maailmanlaajuinen pandemia pakotti meidät digiloikkaan. Lähes yhdessä yössä siirryimme maailmaan, jossa niin opiskelu kuin työelämäkin siirtyi verkkoon. Digi on tullut jäädäkseen kaikenlaisissa työtehtävissä. Tämä muutos haastaa meidät monella tavalla.

Digitaitoja tarvitaan nykyään kaikilla aloilla ja kaikissa työelämän rooleissa. Koronapandemia joudutti myös palvelujen digitalisoitumista. Muutos oli nopea, ja mukana oli pysyttävä halusta ja kiinnostuksesta riippumatta. Suomessa ei ole digipakkoa, mutta digin välttäminen on jo todella vaikeaa.

Digitaidoista onkin tullut uusi kansalaistaito – ja osa jokaisen työntekijän välttämätöntä osaamista. Olipa käsityöläinen tai konttorihommissa, duunari tai johtaja, perusasiat digitaalisessa maailmassa toimimisesta ja digiturvallisuudesta on oltava hallussa. Lisäksi tulee osata käyttää digitaalisia työkaluja ja sovelluksia.

Työntekijä, varmista että nämä 5 taitoa ovat hallussa

Digitaidot ovat kilpailukykyasia työmarkkinoilla. ”Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolella suomalaisista digitaidot ovat riittävällä tasolla työelämän kannalta. Toisella puolella väestöstä on jonkinlaisia ongelmia, mutta ongelmat eivät ole yhteneviä. Usein digitaitojen puutetta hävetään, ja jo häpeän tunne voi estää uuden oppimisen”, kertoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Kukaan meistä ei kuitenkaan ole digiseppä syntyessään, vaan digi on oppimisen mahdollisuus kaikille meistä.

Työntekijän tärkeimmät digitaidot:

  1. Taito valita kullekin sisällölle sopiva työväline
    • Saamme välineet, kun tulemme töihin, mutta niiden käyttötavan ymmärtäminen pitää oppia. On ymmärrettävä, milloin mitäkin työvälinettä käytetään ja mitä sisältöä sinne kannattaa laittaa. Kyseessä on laajempi asia kuin tekninen osaaminen. Työntekijänä ei voi vain käyttää järjestelmää ymmärtämättä, mihin se liittyy.
  2. Digiturvallisuuteen liittyvät taidot
    • Digitaalisen toimintaympäristön nopea kehitystahti vaatii tarkkaavaisuutta. Omien ja työnantajan tietojen ja laitteiden turvaaminen sekä niiden turvallinen käyttö, ovat välttämättömiä taitoja.
  3. Tiedonhakutaidot
    • Internetiin tallennetun tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Erityisesti asiantuntijatyössä on tärkeää löytää oman alan kannalta relevanttia ja ajankohtaista tietoa luotettavista lähteistä. Ajankohtaisen keskustelun seuraaminen somessa on myös työelämässä arvostettu taito.
  4. Medialukutaito ja lähdekritiikki
    • Medialukutaidot ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Valeuutiset, tahallaan tai tahattomasti levitetty virheellinen tieto ja huijaukset ovat netissä erittäin yleisiä. Digimaailmassa leviävät myös ajankohtaiset ilmiöt ja uusia huijaustapoja syntyy.
  5. Kyky hallita teknostressiä ja olla avoin muutosten edessä
    • Työelämä monimuotoistuu ja kerrostuu. Kun suhtaudumme avoimesti työn ja digiympäristön muutoksiin, syntyy uusia tapoja tehdä työtä. Digitaaliset työntekotavat eivät välttämättä kuormita, mutta digityön kuormittavuutta lisäävät työn huono suunnittelu, sähköisten kanavien ja välineiden paljous sekä riittämätön perehdytys. Kun työtä tehdään kotona ja digisti, myös palautumisesta huolehtiminen on tärkeää.

Näin työ ja vaadittavat taidot muuttuvat tulevaisuudessa

Digitaidot eivät ole kuin pyörällä ajo. ”Perusasiat pysyvät samana – älä paljasta salasanojasi muille, huolehdi tietoturvasta, ole kriittinen - mutta digiympäristö muuttuu koko ajan. Sen takia digitaitoja on opeteltava jatkuvasti. Tulevaisuudessa haasteita ja mahdollisuuksia työelämään tuovat muun muassa lisätty todellisuus, tekoäly, esineiden internet ja etätyön jatkuminen ja kehittyminen”, listaa Piirainen.

Työnantajien ja yhteiskunnan vastuu

Tällä hetkellä yksilöiden vastuu omasta digiosaamisestaan on suurta. Tämä voi johtaa eriarvoistumiseen. Sen takia tarvitaan yhteiskunnan tasolta panostusta siihen, että kansalaisilla on riittävät taidot. Digitaitojen oppiminen pitää integroida kaikkeen koulutukseen.

Teknostressi tulee huomioida työn suunnittelussa, ja perehdytyksen tulee olla jokaisen yksilöllinen osaaminen huomioivaa.

Apua digimaailmassa toimimiseen saa valtakunnallisen digitukiverkoston toimijoilta. 30.8.-3.9.2021 vietettävä valtakunnallinen Digitukiviikko haastaa meitä kaikkia kehittämään omaa digiosaamistamme. Digi- ja väestötietovirasto kehittää ja koordinoi valtakunnallisen digitukiverkoston toimintaa.

Lisätietoja

https://dvv.fi/digitukiviikko

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Digi- ja väestötietovirasto, Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, p. 0295 535 280, minna.piirainen[at]dvv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto
Lintulahdenkuja 2
00530 HELSINKI

0295 536 000 (vaihde)https://dvv.fi

Digi- ja väestötietovirasto

Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.

Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.

Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.

http://dvv.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto

Från och med slutet av 2025 kan en person endast vara stadigvarande bosatt i ett land – för närvarande har 12 000 personer adress både i Finland och Estland13.10.2025 08:10:00 EEST | Pressmeddelande

Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har tillsammans med inrikesministeriet i Estland utrett att 12 000 personer har registrerat en stadigvarande adress i både Finland och Estland. Från och med december 2025 kommer detta inte längre att vara möjligt, då man automatiskt börjar utbyta information om personer som flyttar mellan länderna. I fortsättningen kan den stadigvarande adressen endast registreras i endast ett land.

Loppuvuodesta 2025 vakinainen osoite voi olla vain yhdessä maassa – 12 000 henkilöllä osoite sekä Suomessa että Virossa13.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote

Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt yhdessä Viron sisäministeriön kanssa, että 12 000 henkilöllä on vakinainen osoite rekisteröitynä sekä Suomessa että Virossa. Joulukuusta 2025 lähtien tämä ei ole enää mahdollista, kun tietoja maiden välillä muuttavista henkilöistä aletaan vaihtaa automaattisesti. Jatkossa vakinainen osoite voi olla rekisteröitynä vain yhteen maahan.

By the end of 2025 people may only have a permanent address in one country - 12,000 persons currently have an address in both Finland and Estonia13.10.2025 08:10:00 EEST | Press release

Together with the Estonian Ministry of the Interior, the Digital and Population Data Services Agency has determined that 12,000 persons have a permanent address registered in both Finland and Estonia. As of December 2025, this will no longer be possible as information on persons moving between the two countries will be exchanged automatically from that time forward. In the future, a permanent address can only be registered in one country.

Från och med 2026 skickas myndighetspost i första hand elektroniskt – ändringen omfattar cirka två miljoner personer9.10.2025 10:02:00 EEST | Pressmeddelande

År 2026 aktiveras Suomi.fi-meddelanden för alla myndiga personer som uträttar ärenden digitalt och som inte har aktiverat tjänsten tidigare. Tjänsten aktiveras när en person identifierar sig första gången 2026 i någon myndighets e-tjänst. Efter ändringen får över fyra miljoner personer myndighetspost i första hand digitalt.

Viranomaisposti saapuu vuoden 2026 alusta ensisijaisesti sähköisesti – muutos koskee noin kahta miljoonaa henkilöä9.10.2025 10:02:00 EEST | Tiedote

Vuonna 2026 Suomi.fi-viestit tulee käyttöön kaikille digitaalisesti asioiville täysi-ikäisille, jotka eivät ole ottaneet sitä aiemmin käyttöönsä. Palvelu tulee käyttöön, kun henkilö tunnistautuu ensimmäisen kerran vuonna 2026 jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Muutoksen jälkeen viranomaispostia vastaanottaa ensisijaisesti digitaalisesti yli neljä miljoonaa henkilöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye