Lewyn kappale -taudin syntyvaiheista uutta tietoa
Lewyn kappale -tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus Alzheimerin taudin jälkeen, ja se koskettaa maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä. Etenevässä muistisairaudessa on piirteitä Alzheimerin taudista ja Parkinsonin taudista.
Kudostasolla taudissa todetaan aivojen limbisessä järjestelmässä, aivokuorella ja aivorungossa alfasynukleiini-proteiinia sisältäviä kertymiä, niin sanottuja Lewyn kappaleita.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat osoittivat kaksi vuotta sitten Lewyn kappale -aivosairauden jakautuvan kahteen eri muotoon. Yleisemmässä tautimuodossa muutokset etenevät aivorungosta ylöspäin. Toisessa tautimuodossa muutokset ovat lähtöisin mantelitumakkeesta.
Nyt tutkijat ovat jatkaneet tutkimustyötään eteenpäin.
– Olemme jatkaneet tutkimustamme aivojen hajukäämeissä. Hajukäämiä pidetään yhtenä ensimmäisistä aivoalueista, joissa Lewyn kappale -tautiin liittyviä alfasynukleiinikertymiä esiintyy, kertoo neuropatologi, kliininen opettaja Liisa Myllykangas.
Tutkijat hyödynsivät jatkotutkimuksessaan suomalaista, väestöpohjaista neuropatologista aineistoa (N=291). Hajukäämien alfasynukleiinikertymiä ei ole aiemmin tutkittu valikoitumattomissa väestöaineistoissa.
Tutkimuksen tulosten mukaan hajukäämeissä esiintyy kahdentyyppistä alfasynukleiinikertymää. Ne eroavat toisistaan anatomiselta sijainniltaan ja voimakkuudeltaan.
– Vertasimme tuloksia aiemmassa työssämme määrittämiimme Lewyn kappale -taudin kahteen eri tautimuotoon. Totesimme, että hajukäämien erityyppiset alfasynukleiinikertymät assosioituvat vahvasti näihin kahteen Lewyn kappale -taudin muotoon, Myllykangas sanoo.
Tulokset tukevat käsitystä, että Lewyn kappale -taudin ensimmäiset muutokset tapahtuvat hajukäämissä niillä, joilla tauti etenee varhain mantelitumakkeeseen ja muuhun limbiseen järjestelmään. Sen sijaan toisessa taudin muodossa tauti alkaa aivorungosta leviten sieltä myöhemmin hajukäämiin. Nämä tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että Lewyn kappale -tauti jakautuu kahdeksi eri tautityypiksi.
Uuden tutkimuksen tulokset on julkaistu vastikään Acta Neuropathologica -tiedejulkaisussa.
Alkuperäinen artikkeli:
Eloise H Kok, Sara Savola, Anna Raunio, Minna Oinas, Jarno Tuimala, Tuomo Polvikoski, Mia Kero, Karri Kaivola, Pentti J Tienari, Anders Paetau, Liisa Myllykangas. Alpha-synuclein pathology of olfactory bulbs/peduncles in the Vantaa85+ cohort exhibit two divergent patterns: a population based study. Acta Neuropathologica, 2021. DOI: 10.1007/s00401-021-02364-6
Lisätietoja:
Liisa Myllykangas, neuropatologi, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 448 2805
liisa.myllykangas@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme