Lewyn kappale -taudin syntyvaiheista uutta tietoa
Lewyn kappale -tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus Alzheimerin taudin jälkeen, ja se koskettaa maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä. Etenevässä muistisairaudessa on piirteitä Alzheimerin taudista ja Parkinsonin taudista.
Kudostasolla taudissa todetaan aivojen limbisessä järjestelmässä, aivokuorella ja aivorungossa alfasynukleiini-proteiinia sisältäviä kertymiä, niin sanottuja Lewyn kappaleita.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat osoittivat kaksi vuotta sitten Lewyn kappale -aivosairauden jakautuvan kahteen eri muotoon. Yleisemmässä tautimuodossa muutokset etenevät aivorungosta ylöspäin. Toisessa tautimuodossa muutokset ovat lähtöisin mantelitumakkeesta.
Nyt tutkijat ovat jatkaneet tutkimustyötään eteenpäin.
– Olemme jatkaneet tutkimustamme aivojen hajukäämeissä. Hajukäämiä pidetään yhtenä ensimmäisistä aivoalueista, joissa Lewyn kappale -tautiin liittyviä alfasynukleiinikertymiä esiintyy, kertoo neuropatologi, kliininen opettaja Liisa Myllykangas.
Tutkijat hyödynsivät jatkotutkimuksessaan suomalaista, väestöpohjaista neuropatologista aineistoa (N=291). Hajukäämien alfasynukleiinikertymiä ei ole aiemmin tutkittu valikoitumattomissa väestöaineistoissa.
Tutkimuksen tulosten mukaan hajukäämeissä esiintyy kahdentyyppistä alfasynukleiinikertymää. Ne eroavat toisistaan anatomiselta sijainniltaan ja voimakkuudeltaan.
– Vertasimme tuloksia aiemmassa työssämme määrittämiimme Lewyn kappale -taudin kahteen eri tautimuotoon. Totesimme, että hajukäämien erityyppiset alfasynukleiinikertymät assosioituvat vahvasti näihin kahteen Lewyn kappale -taudin muotoon, Myllykangas sanoo.
Tulokset tukevat käsitystä, että Lewyn kappale -taudin ensimmäiset muutokset tapahtuvat hajukäämissä niillä, joilla tauti etenee varhain mantelitumakkeeseen ja muuhun limbiseen järjestelmään. Sen sijaan toisessa taudin muodossa tauti alkaa aivorungosta leviten sieltä myöhemmin hajukäämiin. Nämä tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että Lewyn kappale -tauti jakautuu kahdeksi eri tautityypiksi.
Uuden tutkimuksen tulokset on julkaistu vastikään Acta Neuropathologica -tiedejulkaisussa.
Alkuperäinen artikkeli:
Eloise H Kok, Sara Savola, Anna Raunio, Minna Oinas, Jarno Tuimala, Tuomo Polvikoski, Mia Kero, Karri Kaivola, Pentti J Tienari, Anders Paetau, Liisa Myllykangas. Alpha-synuclein pathology of olfactory bulbs/peduncles in the Vantaa85+ cohort exhibit two divergent patterns: a population based study. Acta Neuropathologica, 2021. DOI: 10.1007/s00401-021-02364-6
Lisätietoja:
Liisa Myllykangas, neuropatologi, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 448 2805
liisa.myllykangas@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta2.9.2025 08:30:32 EEST | Tiedote
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä.
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme