Tampereen yliopisto palkitsi Aerosolifysiikan laboratorion yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta
— Laboratorio tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikutukset kohdistuvat laajasti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään, palkinnon perusteissa todetaan.
— Tutkimusta tehdään pitkäjänteisesti tiiviissä yhteistyössä kaupunkien ja yritysmaailman kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
— Laboratorio tuottaa myös monipuolisesti tietoa yhteiskunnan päätöksenteon tueksi sekä kansalaisten avoimeen käyttöön, ja se on ollut näkyvästi esillä eri medioissa.
Aerosolifysiikan laboratorion tutkimustyön yhteiskunnallinen – ja globaali – merkitys on työn tavoitteessa, joka on, kuinka ilmastonmuutos saataisiin estettyä ja samalla pidettyä ilmanlaatu hyvänä.
Hyvin karkeasti sanottuna hiukkaset viilentävät ilmakehää, ja jos hiukkasten määrä vähenee, ilmakehän lämpenemien pahenee.
— Esimerkiksi laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden alentaminen on ilmanlaadun kannalta hyvä asia, mutta samalla hiukkaspäästöjen väheneminen ja mustahiiliosuuden kasvu voivat olla ongelmallista ilmaston kannalta, laboratorion johtaja, fysiikan professori Jorma Keskinen toteaa.
Aerosolihiukkaset välittävät myös sairauksia. Koronapandemian aikana Aerosolilaboratorio kehitti VTT:n kanssa robotin, joka havainnollistaa hiukkasten leviämistä ihmisen yskiessä. Mallilla on merkitystä esimerkiksi rakennus- ja ilmanvaihtoteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa.
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvassa laboratoriossa työskentelee noin 30 henkilöä. Laboratorio toimii tiiviissä yhteistyössä yritysten, muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Vuonna 2019 perustetun Yhteiskunnallisen vaikuttamisen palkinnon sai viime vuonna gerontologian professori Marja Jylhä ja edellisenä vuonna Ketterä kaupunki -tutkimusprojekti.
Hyvä opettaja -palkinto kolmelle
Lukuvuoden avajaispäivänä palkittiin myös ylioppilaskunta TREY:n ehdotuksen perusteella kolme Hyvää opettajaa.
He ovat yhteiskuntatieteiden tiedekunnan logopedian tutkinto-ohjelmassa opettava Anneli Yliherva, automaatiotekniikan yliopisto-opettaja Veli-Pekka Pyrhönen tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta ja suomen kielen yliopistonlehtori Liisa Mustanoja informaatioteknologian ja viestintätieteiden tiedekunnasta.
Palkinnon erityiskriteerinä olivat tänä vuonna palautekäytännöt ja palautteen käyttö opetuksen kehittämisessä.
Tampereen kaupungin väitöskirjapalkinto kolmelle
Tampereen kaupungin tiedeapurahatoimikunta palkitsi kolme väitöskirjan tekijää, joiden väitöskirjat on Tampereen yliopistossa arvioitu parhaiksi, ja hyväksytty tiedekuntaneuvostoissa arvolauseella ”kiittäen hyväksytty”. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.
Tekniikan alan väitöskirjapalkinnon sai tekniikan tohtori Timo Aho fysiikan alan väitöskirjastaan Advanced III-V-Solar Cells with Back Reflectors
Terveyden alan väitöskirjapalkinnon sai lääketieteen tohtori Jori Pesonen urologian alan väitöskirjastaan Course and Consequences of Nocturia
Yhteiskuntatieteiden alan väitöskirjapalkinnon sai yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Ranta sosiaalityön alaan kuuluvasta väitöskirjastaan Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa: tutkimus institutionaalisesta vuorovaikutuksesta
Väitöskirjapalkinnot rahoittaa Tampereen kaupungin tiedeapurahatoimikunta. Muiden palkintojen rahoittajat ovat Tampereen Yliopiston Tukisäätiö ja Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö.
Yhteyshenkilöt
Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön toiminnanjohtaja Mira Toroi,
040 553 2344, mira.toroi@tuni.fi
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote
Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 2 100 tutkinto-opiskelijaa12.6.2025 12:39:40 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2 100 tutkinto-opiskelijaa. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuu ilo kovasta työstä saadusta palkinnosta. Tärkeänä pidetään sitä, että korkeakoulutetulla on kykyä luottaa tietoon ja välittää sitä muille.
Väitös: Kantasoluista tuotettuja soluja voidaan käyttää sokeuden hoitoon11.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvon endoteelisolut voivat tulevaisuudessa palauttaa näön yhä useammalle sarveiskalvosokeudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Pyry Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla sarveiskalvon endoteelisoluja voidaan erilaistaa kantasoluista. Tampereen yliopiston Silmäryhmässä endoteelisoluja on myös onnistuttu biotulostamaan, mikä avaa mahdollisuuden koko sarveiskalvosiirteen 3D-biotulostamiseen.
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme