Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.

Noin prosentilla väestöstä on sisäsyntyinen kilpirauhasen liikatoiminta. Sen hoitovaihtoehtoina ovat lääkehoito, radiojodi tai leikkaus. Usein ensisijaisena hoitona käytetään pitkäaikaista tyreostaattihoitoa, vaikka siihen liittyy suuri riski liikatoiminnan huonolle hallinnalle ja sairauden uusiutumiselle.
Nelli Suonsyrjä tarkasteli väitöstutkimuksessaan tyreostaattilääkityksen aikana tapahtuvaa kilpirauhasarvojen vaihtelevuutta ja sen yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi hän mittasi kajoamattomin menetelmin sydämen ja verenkiertoelimistön toiminnan muutoksia kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavilla sekä terveillä verrokeilla. Hän selvitti myös hyväennusteisen kilpirauhassyövän sairastaneiden sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta noin 20 vuoden seurannan aikana.
Sydän- ja verenkiertoelimistön tutkimukset osoittivat, että liikatoiminnan aikana verenkierron tila kiihtyi, ääreisverenkierron vastus alentui, verenpaineen jakautuminen verisuonistossa muuttui ja pulssipaine kasvoi korostetusti keskeisen verenkierron ja ääreisverenkierron välillä. Myös verimäärä, jonka sydän pumppaa minuutissa, suurentui. Tämä selittyi aiemmista näkemyksistä poiketen sydämen syketaajuuden, ei iskutilavuuden kasvulla. Lisäksi sepelvaltimokierrossa todettiin epäedullisia muutoksia.
– Sydän kuormittuu usealla eri mekanismilla jo lievässä ja keskivaikeassa liikatoiminnassa, mikä osaltaan korostaa liikatoiminnan nopean hoidon merkitystä. Löydökset viittaavat siihen, ettei sydän- ja verenkiertoelimistön tapa vastata kiihtyneen aineenvaihdunnan tarpeisiin liikatoiminnassa ole tehokkain mahdollinen, Suonsyrjä kertoo.
Suonsyrjä havaitsi myös, että tyreostaattilääkityksen aikana kilpirauhashormoni tyroksiinin eli T4-V:n vaihtelevuus on sydän- ja verisuonisairastavuuden riskitekijä. Valtaosa sydän- ja verisuonisairastavuudesta johtui rytmihäiriöistä, erityisesti eteisvärinästä.
Myös kilpirauhassyövän sairastaneilla on suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuus, mikä selittyy pääosin eteisvärinäriskillä. Riski oli koholla erityisesti niillä potilailla, joiden seurannanaikainen tyreotropiinin (TSH) taso oli alle 0.1 mU/l.
Kilpirauhashormonien ylimäärä voikin johtua myös elimistön ulkopuolisista syistä, kuten kilpirauhaslääkityksen liiallisesta annostelusta. Aiemmin kilpirauhassyövän hoidossa on pyritty vähentämään syövän uusiutumisriskiä laskemalla TSH-pitoisuus verikokeissa mittaamattoman matalaksi suurilla kilpirauhaslääkityksen annoksilla. Hoidon tarpeellisuus ja riskit kilpirauhassyöpää sairastavilla ovat nousseet esille, koska syövän ennuste on nykyään erittäin hyvä.
– Sekä sisä- että ulkosyntyiseen kilpirauhashormien ylimäärään elimistössä liittyy suurentunut eteisvärinän riski, joka on tärkeää huomioida potilaiden seurannassa. Tulokset vahvistavat aiempaa näyttöä siitä, että tarpeetonta TSH-pitoisuuden painumista matalaksi tulisi välttää kilpirauhassyövän hoidossa, Suonsyrjä toteaa.
Väitöstilaisuus 6. kesäkuuta
LL Nelli Suonsyrjän endokrinologian alaan kuuluva väitöskirja Cardiovascular Effects of Thyrotoxicosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 6.6.2025 klo 12 alkaen Tays Keskussairaalan Finn-Medi 5 rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nelli Suonsyrjä
Puh:0449988955nelli.suonsyrja@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Mediakutsu: Monitieteinen Tampereen yliopisto juhlii toista tohtoripromootiotaan 7. kesäkuuta3.6.2025 10:10:00 EEST | Kutsu
Promootiossa vihitään 209 tohtoria ja 13 tiedekuntien kutsumaa kunniatohtoria. Kunniatohtoreiksi vihitään muun muassa terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja näyttelijä Esko Roine. Promootiokulkue vaikuttaa Tampereen keskustan liikenteeseen lauantaina 7.6. iltapäivällä.
Väitös: Moninpelaaminen sulkee vammaiset henkilöt ulkopuolelle3.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
FM Pauliina Baltzarin väitöskirjan mukaan moninpeleistä puuttuvat usein keskeiset saavutettavuusasetukset, kuten tekstitykset, näppäinten uudelleenmäärittely ja kontrastin tai vaikeusasteen säätö, jotka tekisivät pelaamisesta yhdenvertaisempaa. Monet pelit eivät myöskään tue apuvälineitä, kuten ruudunlukijoita tai erikoisohjaimia. Ilman näitä ominaisuuksia osa vammaisista pelaajista jää kokonaan pelien ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan teknisten esteiden lisäksi myös merkittävät sosiaaliset esteet vaikeuttavat vammaisten osallistumista pelikulttuuriin.
Väitös: Patja-anturi auttaa unihäiriöiden tunnistamisessa2.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Tekniikan diplomi-insinööri Jose Maria Perez-Macias tutki väitöskirjassaan patjan alle sijoitettujen antureiden käyttöä unenaikaisten hengityshäiriöiden havaitsemisessa. Ei-kajoava menetelmä tunnistaa kuorsauksen, lisääntyneen hengitysvastuksen ja sykkeen. Innovaatio auttaa parantamaan unihäiriöiden diagnosoinnin saavutettavuutta ja mukavuutta.
Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto palkitsee pitkän matematiikan laudaturit31.5.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto kuuluu Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön rahastoihin. Stipendin saa yhteensä 91 ylioppilasta Tampereen kaupunkiseudun lukioista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme