Kymmenien kohteiden Kainuu

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään 6-12.9.2021 teemalla Rajaton ja avoin. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on juhlia ainutlaatuista kulttuuriperintöämme, nähdä kulttuuriperintö voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä sekä huomata lähiympäristön arvot.

Rakennusinventoinneissa ja kulttuuriympäristöohjelmissa kohteet on luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Kainuun alueella valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (RKY) on 49 kohdetta. Valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita Kainuussa on kahdeksan.

Rakennusten ja puiston kokonaisuus

Kajaanin ytimessä oleva rautatieasema-alue muodostaa yhden Kainuun RKY-alueista. Jugend -kauden arkkitehtuuria edustavaa asemarakennusta ympäröi asemapuisto, jota ovat aikojen saatossa asuttaneet VR:n työläiset perheineen.

”Alueella on monipuolinen rakennuskanta, joka on tunnettu hyvästä suunnittelusta, laadukkaista rakennusmateriaaleista ja käsityötaidoista”, alueidenkäytön asiantuntija Anu Nurkkala Kainuun ELY-keskuksesta kuvaa.

Kiivaan rautatierakentamisen aikana asuinrakennukset säilyivät tyypiltään miltei samanlaisina. Rakennusmateriaalina on käytetty hirttä ja kylmissä rakennuksissa myös rankarakennetta.

”Hirsi on oivallinen rakennusmateriaali, sillä se on joustava ja näin ollen rakenteet mukautuvat junien aiheuttamaan tärinään säilyen ehjinä”, Nurkkala huomauttaa.

Rakennusten lisäksi puistoalueet ovat osa kulttuuriympäristöä. Rautatiepuistot olivat ensimmäisiä julkisia puistoja, joita käyttivät vilkkaasti niin matkustajat kuin paikkakuntalaisetkin.

”Asemapuistot tehtiin suunnitelmien mukaan, ja niille luonteenomaista olivat hiekkakäytävät, puukujanteet, havupuuistutukset, sireenimajat, yksittäiset muotoon leikatut puut sekä oleellisena osana perennapenkit. Nyt puistoalueet ovat kutistuneet parkkipaikkojen tieltä ja pihat ovat pääosin yksityisomistuksessa”, Anu Nurkkala kertoo.

Tapettia ja lankkulattiaa

Kajaanilainen Arja-Leena Tolonen hankki kymmenen vuotta sitten Ratapiha-nimisen kiinteistön rakennukset. Maapohjan omistaa Kajaanin kaupunki.  Kajaanin rautatieasema-alueella sijaitseva pihapiiri muodostuu 1903–04 rakennetusta rautatientyöntekijöiden asuinrakennuksesta, ulkovarastosta ja kellarista.

”Aina ohi kävellessäni ihastelin näitä rakennuksia”, Tolonen kertoo.

Arvokkaassa pihapiirissä riittää työtä. Asuinrakennuksen katto on jo korjattu ja parhaillaan käynnissä sisätilojen korjaus alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Tallin kengittäminen ja kattoremontti odottavat seuraavaksi.

”Pidän talon arkkitehtuurista. Lastulevyseinät ja alas lasketut sisäkatot on nyt poistettu ja lankkulattiat otettu esille muovimattojen alta. Talo pyritään palauttamaan sellaiseksi kuin se oli 1900-luvun alussa.”'

Lastulevyjen alta on löytynyt alkuperäistä tapettia. Sitä Tolonen aikoo jättää ainakin huoneentauluksi.

Naapurinvaara arvokas maisema-alue ja kulttuuriympäristö

Maisemat ovat myös osa kulttuuriympäristöjä. Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (VMA), jotka ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia. Niiden arvot perustuvat monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan.

Valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita Kainuussa on kahdeksan, joista yksi sijoittuu Sotkamoon, Naapurinvaaraan. Myös Naapurinvaaran kylä on RKY aluetta.

”Naapurinvaaran maaperä ja pienilmasto ovat tarjonneet poikkeuksellisen hyvät edellytykset maanviljelylle jo vuosisatojen ajan. Naapurinvaaralla esiintyy runsaasti eteläistä lehtolajistoa ja etenkin lounasrinteitä verhoaa laajat harmaaleppälehdot”, alueidenkäytön asiantuntija Anu Nurkkala kuvaa.

Naapurinvaaran rakennuskanta on pääosin sotien jälkeen rakennettua, mutta sulautuu hyvin maisemaan. Kylän avoin maisema muodostuu peltojen ohella hakamaista ja laitumista, ja kasvillisuus on voimakkaasti kulttuurivaikutteista.

”Naapurinvaaran kylältä onkin vaikuttavat näköalat niin ikään Vuokatin valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle kuin Sotkamon kirkolle, puhumattakaan pohjoisen puolella oleva silmänkantamattomiin avautuvasta metsämaisemasta”, Nurkkala maalailee.

Vaara-näkymän lisäksi Naapurinvaaran maisema-alueeseen liittyy tiiviisti Sotkamon vesireitit, joista ikiaikaiset Karjalasta, Repolasta, Vienasta ja Oulunjärven suunnasta tulevat sivuavat Naapurinvaaraa.

Suojelu ei tarkoita museoimista

Rakennus on mahdollista suojella kaavalla tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Valtion omistamien rautatierakennusten kohdalla ohjelmallisena rakennussuojeluna on lisäksi Rautatiesopimus 1998. Rautatiesopimuksen tavoitteena on ollut koota valikoima asema-alueita, jotka edustavat eri aikakausia, rakennuskulttuuria ja joissa on läsnä rautatien liikennehistorian, toiminnan ja arkkitehtuurin (mukaan lukien puistokulttuuri) koko kirjo.

Rakennusperintölain tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Lakia sovelletaan muun muassa tilanteissa, joissa kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä tai, kun kohteen suojeluun on rakennusperintölain mukaisesti erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Rakennusperintölaissa on määritelty, ketkä voivat tehdä suojeluesityksen ja päätöksen tekee paikallinen ELY-keskus. 

Suojelun turvaamiseksi ELY-keskus sekä Museovirasto voivat myöntää rakennuksen omistajalle tai (pitkäaikaiselle) haltijalle avustusta hoitoa ja kunnossapitoa varten. Tällaisia toimenpiteitä ovat esim. katon, ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden, ovien tai tulisijojen korjaustyöt. Käyttömukavuutta lisäävät toimenpiteet puolestaan ovat avustuksen ulkopuolella.

Rakennuksia korjatessa ensimmäisenä on selvitettävä, mikä vaurion on aiheuttanut. Se voi olla esim. vuotava putki, sadevesien puuteellinen johtaminen tai yksinkertaisesti korjausten laiminlyönnistä johtuva. Nyrkkisääntönä korjauksessa voidaan pitää, että uusitaan vain se, mikä on välttämätöntä.

”Hyvin usein suojellusta rakennuksesta kuulee puhuttavan museoituna rakennuksena. Rakennuksen suojelu ei estä rakennuksen tavanomaista käyttöä vaan pyrkimyksenä on säilyttää rakennuksen ominaispiirteet, yksityiskohdat kun myös jälkeenpäin eri aikakausina tehdyt muutokset”, Anu Nurkkala määrittelee.

”Kaikki ovat osa rakennuksen historiaa, mutta selkeät rakennusvirheet ja toimimattomat ratkaisut tulee korjata joka tapauksessa.”

Avustusten hakuaika on loka-marraskuussa. Avustuksesta rakennusperinnön hoitoon voi tiedustella paikallisesta ELY-keskuksesta sekä rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustuksista alueellisesta vastuumuseosta (Kainuun Museo) tai Museovirastosta.