Tampereen yliopisto

Papilloomavirustestien käyttö kohdunkaulan syövän seulonnassa kannattaa

Jaa
LL Olga Veijalaisen väitöskirjan keskeinen tavoite oli selvittää primaarisen HPV-seulonnan toteuttavuutta ja löydöksiä Tampereen kaupungin organisoidun väestöpohjaisen kohdunkaulasyövän seulontaohjelman puitteissa. Korkean riskin papilloomatesti otettiin kohdunkaulasyövän rutiiniseulontatestinä ensimmäiseksi käyttöön Tampereella vuonna 2012.

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten neljänneksi yleisin syöpä. Vuona 2018 siihen sairastui noin 570 000 ja kuoli noin 310 000 naista, joista suurin osa oli kehittyvistä maista. Suomessakin kohdunkaulan syöpä oli naisten kolmanneksi yleisin syöpä ennen seulontojen aloittamista. Mikroskoopin avulla tehtävän solumuutosten seulonnan eli sytologisen seulonnan ansioista se on nykyisin vasta naisten 18:nneksi yleisin syöpä. Suomen Syöpärekisterin mukaan vuosittain noin 180 naista sairastuu kohdunkaulan syöpään ja noin 55 kuolee siihen.

Monien tutkimusraporttien mukaan sytologinen seulonta on saavuttanut rajansa. Monissa maissa kohdunkaulan syövän esiintyvyys ja kuolleisuus ovat vakiintuneet viime vuosina tai alkaneet nousta uudelleen. Osittain syynä siihen on PAPA-kokeen subjektivisuus ja suhteellisen matala herkkyys.

Eurooppalaisten ja kanadalaisten tutkimusten perusteella sytologisen seulonnan herkkyys vahvojen solumuutoksien havaitsemisessa on 51–53 % ja tarkkuus 96 – 98 %.  Korkean riskin papilloomavirustesti (hrHPV -testi) tunnistaa solumuutokset PAPA-koetta herkemmin, mutta sen tarkkuus on jonkin verran heikompi.

Verrattaessa viimeiseen sytologiseen seulontavuoteen 2011 vuoden 2012 seulontakierros osoitti, että uusi seulontamenetelmä ei vähentänyt seulontaan osallistumista. Sekä vuoden 2011 että vuoden 2012 seulontojen osallistumisaktiivisuudet vastasivat yleistä Suomen kohdunkaulan syövän seulontoihin osallistuvuutta (noin 70 %).

Kolmen ensimmäisen vuoden HPV-seulonnan tulokset varmistivat hrHPV -seulontamenetelmän selvän edun sekä keskivahvojen (CIN2+) että vahvojen (CIN3+) -tasoisten muutosten havaitsemisessa sytologiseen testiin verrattuna. Tampereella hrHPV-testatuilla löytyi 2,45 kertaa enemmän CIN2+ -muutoksia ja 2,70 kertaa enemmän CIN3+ -muutoksia kuin ympäristökuntien PAPA-testatuilla.

hrHPV -testin haittapuolena on se, että sen käytön aikana kohdunsuun tähystysten eli kolposkopioiden määrä kaksinkertaistui hrHPV-testatuilla ensimmäisillä HPV-seulontakierroksilla sytologiseen seulontaan verrattuna. Kuitenkin jo toisella seulontakierroksella suoritettujen kolposkopioiden määrä oli laskenut merkitsevästi (29 %).

Tämän tutkimuksen mukaan hrHPV -seulonta on selvästi vanhaa sytologista seulontaa herkempi havaitsemaan kohdunkaulasyövän esiasteet. Vaikka kolposkopioiden määrä aluksi lisääntyy, niiden määrä alkaa tasaantua jo toisella seulontakierroksella. Suomessa ollaankin valtakunnallisesti siirtymässä hrHPV -pohjaiseen seulontaan; Syöpärekisterin mukaan vuonna 2019 jo noin 61 % seulontatesteistä oli HPV-testejä.

Tutkimuksen toinen tarkoitus oli tutkia hrHPV -testin käyttökelpoisuutta epäselvien sytologisten tulosten varmistusmenetelmänä (triage). Osoittautui, että hrHPV -testi soveltuu yli 30-vuotiaiden naisten toistuvien ASC-US-muutoksien varmistustestiksi. Sen sijaan korkea hrHPV -infektioiden esiintyvyys naisilla, joilla on sytologinen lievä solumuutos (LSIL), rajoittaa hrHPV-testin käyttökelpoisuutta LSIL -muutosten varmistustestinä.

Olga Veijalainen työskentelee osastonylilääkärinä Lahden keskussairaalan naistentautien ja synnytysten osastolla.

Lääketieteen lisensiaatti Olga Veijalaisen väitöskirja Real-life Experience with the Use of HPV Tests in Cervical Cancer Screening and in Triage of Equivocal Cytological Results tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24. syyskuuta 2021 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Maija Jakobsson Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori emerita Johanna Mäenpää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olga Veijalainen
olga.veijalainen@fimnet.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote

Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye