Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Välttämätön vaihe tuloverotuksen toimittamisessa on sen selvittäminen, mitkä ovat kunkin verovelvollisen saamat tulot. Itsenäisiä verovelvollisia Suomen tuloverotuksessa ovat esimerkiksi luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja useimmat oikeushenkilöt, kuten osakeyhtiöt ja yhdistykset. Anette Ala-Lahti tarkasteli väitöstutkimuksessaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat sen, mitä verovelvollista tietystä tulosta lopulta verotetaan.
– Tulon kohdistamisratkaisulla on tosiasiallinen ja toisinaan hyvin olennainenkin merkitys tuloveroseuraamuksille. Tulosta lopulta maksettavan veron määrään vaikuttaa aina tulon saajan verotusasema, kuten se, kuinka paljon juuri kyseisellä tulon saajalla on verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja. Erilaisiin verovelvollisiin sovelletaan lisäksi monilta osin erilaisia säännöksiä, mikä vaikuttaa tulon verokohteluun, Ala-Lahti toteaa.
Esimerkkinä Ala-Lahti mainitsee työtulojen verotuksen. Yksikin henkilö voi perustaa osakeyhtiön ja myydä omaa työpanostaan osakeyhtiön nimissä. Merkittävä etu osakeyhtiömuodossa toimittaessa on se, että työtuloa voi säästää osakeyhtiöön, mikä tarjoaa verosuunnittelumahdollisuuksia.
Jos henkilö nostaa osakeyhtiölle kertyneet työtulot itselleen osinkona, voi alle 150 000 euron osinkoihin kohdistua alimmillaan vain noin 7 prosentin tulovero. Yhteensä osakeyhtiön nimissä tehdystä työstä saadusta tulosta maksettava vero on tällöin noin 27 prosenttia, kun osakeyhtiön maksama yhteisöverokin huomioidaan. Silloin kun työtulo verotetaan työn tehneen henkilön omana ansiotulona, kohdistuu siihen korkeimmilla tulotasoilla selvästi ankarampi verotus.
– Vakiintunut periaate on ollut, että palkkatuloja ei voi kohdistaa osakeyhtiölle eikä siten hyötyä osakeyhtiömuodossa toimimisen tarjoamista verosuunnittelumahdollisuuksista. Tutkimuksessani kuitenkin havaitaan, että yhteiskunnan kehittyessä ja työn tekemisen muotojen monipuolistuessa on entistä haastavampaa johdonmukaisesti määritellä, millainen työ on ”palkkatyötä” ja millaiset työskentelymuodot jäävät tämän käsitteen ulkopuolelle, Ala-Lahti kuvaa.
Erityisesti 2000-luvulla tapahtunut kehitys on jo aiheuttanut sen, että verotuskäytännössä hyväksytään aikaisempaa helpommin työtulojen luonnehtiminen muuksi kuin palkkatuloksi. Siten myös tulon kohdistamiseen osakeyhtiölle on entistä laajemmat mahdollisuudet.
– Kun hyvätuloinen henkilö ohjaa työtulojaan osakeyhtiölle, ei kyse ole millään tavalla lainvastaisesta toiminnasta, vaan näin rationaalisesti toimivien henkilöiden voidaan olettaakin toimivan, kun sääntely suorastaan kannustaa siihen, Ala-Lahti huomauttaa.
– Jos kuitenkin halutaan säilyttää nykyisenkaltainen verojärjestelmä, jossa työtuloja verotetaan korkeammilla tulotasoilla ankarammin kuin matalammilla, ei verovelvollisen tulisi voida välttyä progressiiviselta verotukselta ohjaamalla tulon osakeyhtiölle. Tutkimukseni perusteella listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta tulisi tästä syystä kiristää.
Edellä esitetyn lisäksi Ala-Lahden väitöstutkimuksessa tarkastellaan myös monia muita tulon kohdistamiseen liittyviä ulottuvuuksia, kuten tulon kohdistamisen merkitystä Suomen verotusoikeudelle kansainvälisissä tilanteissa. Tutkimus tuottaa kaivattua tietoa yhdestä Suomen tuloverojärjestelmän ydinkysymyksestä ja palvelee siten laajasti verotuksen parissa työskenteleviä. Tutkimus muistuttaa tulon kohdistamisen ja tulon verottamisen perustavanlaatuisesta yhteydestä, jota lainsäätäjän ei tule unohtaa.
Orivedellä, Eräjärven kylässä asuva Anette Ala-Lahti työskentelee opettajana ja tutkijana Tampereen yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. toukokuuta
KTM Anette Ala-Lahden vero-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja Tulon kohdistaminen verovelvolliselle: Tuloverojärjestelmän unohdettu peruskysymys tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 9.5.2025 kello 12 alkaen keskustakampuksen Pinni B -rakennuksen auditoriossa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Markku Järvenoja Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Nykänen Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anette Ala-Lahti
anette.ala-lahti@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme