Nanotiedepäivät Jyväskylässä 5.–6.10.2021: Esillä solujen selviytymismekanismit, viruksen kaltaiset partikkelit rokotteissa ja nanohäkit
Konferenssissa luennoi kaikkiaan kymmenen nanotieteiden alan huippua. Yksi konferenssin pääpuhujista on New Yorkin Stony Brook Yliopistoon kuuluvan Laufer Centerin johtaja, professori Ken Dill.
Dill ryhmineen tutkii biokemiallisia mekanismeja, joilla solut sopeutuvat ympäristöönsä. Ryhmä on mallintanut laajasti proteiinien laskostumista ja toimintaa. Näiden solun sisäisten ”perusreaktioiden” kautta he tutkivat solujen sopeutumismekanismeja, kuten lämpötilan vaikutusta bakteerien kasvuun, ruoan vaikutusta ribosomien toimintaan sekä solujen vanhenemisen mekanismeja.
Ken Dillin nanobiologian tutkimukset keskittyvät keskeisiin biofysikaalisiin ilmiöihin. Hänet on valittu National Academy of Sciences -yhteisön ja American Academy of Arts and Sciences -järjestön jäseneksi. Esitelmässään Nanotiedepäivillä hän pohtii niitä biokemiallisia mekanismeja, joista biologiassa tavattu ”vahvimmat selviävät”-sääntö on saanut alkunsa.
Metallikoordinoituja nanohäkkejä ja viruksen kaltaisia partikkeleja
Nanotiedepäivillä esitelmöi myös professori Pablo Ballester Barcelonan tiede- ja teknologiainstituutista (BIST). Ballester kertoo, kuinka kemiallisia rakennepalikoita kuten kupin muotoisia pyrroli-pohjaisia ligandeja ja siirtymämetalliatomeja yhdistelemällä voidaan rakentaa metallikoordinaatioon pohjautuvia nanomittakaavan molekyylihäkkejä. Tällaisia rakenteita voidaan hyödyntää molekyyli- ja lääkeainekuljettimina, nanokatalyysissä sekä molekyylisensoreina.
Professori Ballester on tunnettu supramolekyylikemian ja fysikaalisen orgaanisen kemian alalla, ja hän johtaa tutkimusryhmää Katalonian kemiallisen tutkimuksen instituutissa (ICIQ). Vuonna 2012 the Spanish Royal Society of Chemistry myönsi hänelle Janssen Cilag Organic Chemistry -palkinnon.
Professori Vesa Hytönen Tampereen yliopistosta esitelmöi pandemian aikaan ajankohtaisesta aiheesta. Hytösen ryhmä on luonut viruksen kaltaisia partikkeleita (VLP), joissa noroviruspartikkelin pinnalle on liitetty influenssaviruksen antigeenejä. Näitä partikkeleita voidaan hyödyntää muun muassa rokotteissa taudinaiheuttajia vastaan.
Nanotiedepäivien uniikkia ilmapiiriä arvostetaan
Nanoscience Days järjestetään tänä vuonna 17. kerran. Konferenssin puheenjohtaja Heikki Takala arvioi, että poikkeavasta toteutustavastaan huolimatta konferenssi tarjoaa hedelmällisen alustan tutkijoiden ideoiden vaihtoon.
”Vaikka koronatilanne on pakottanut konferenssin virtuaaliseen muotoon, pyrimme maksimoimaan vuorovaikutusmahdollisuudet osallistujien välillä”, Takala sanoo. ”Aiemmilta vuosilta tiedämme, että Nanotiedepäiville osallistuneet ovat arvostaneet konferenssin uniikkia ilmapiiriä, jossa monen hyvinkin eri alan osaajat kohtaavat luoden uusia tutkimusideoita.”
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen laajin poikkitieteellistä tutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Siellä työskentelee yli 140 tutkijaa bio- ja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta.
Linkki Nanotiedepäivien (NSDays2021) ohjelmaan ja esityksiin, ilmoittautuminen 3.10. mennessä: jyu.fi/nsdays
Lisätietoja:
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Heikki Takala, Jyväskylän yliopisto heikki.p.takala@jyu.fi, puh. 046 923 6211
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Vahvemmalla yhteistyöllä kohti onnistuneempaa ja reilumpaa ympäristönsuojelua23.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on ollut mukana osana kansainvälistä tutkimusryhmää, joka on edistänyt ymmärrystä siitä, miten maa- ja vesiekosysteemien väliset yhteydet vaikuttavat ympäristönsuojelun tehokkuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ympäristönsuojelun uudelleenajattelun tuloksena syntynyt tutkimusartikkeli oli ehdolla kansainvälisesti arvostetun Frontiers Planet -palkinnon saajaksi vuonna 2022 ja se valittiin Uuden-Seelannin vaikuttavimmaksi kestävän kehityksen artikkeliksi. Nyt artikkeli on julkaistu lastenversiona.
Suomen Akatemialta yli 9 miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen19.6.2025 13:50:32 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt rahoitusta kuudelle akatemiatutkijalle ja yhdeksälle akatemiahankkeelle, yhteensä yli 9,2 miljoonaa euroa.
Muuttolintujen kevät -sovellus laajenee – nyt tutkitaan myös, miltä luonto tuntuu19.6.2025 11:59:45 EEST | Tiedote
Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla kuka tahansa voi osallistua lintujen kevätmuuton seurantaan ja lintulajien oppimiseen ja tuottaa samalla arvokasta tutkimustietoa. Sovellus kokoaa havaintoja laajasti eri puolilta Suomea ja nyt myös Ruotsista, tarjoten tutkijoille tärkeää dataa muuttolintujen liikkeistä. Uusimman päivityksen myötä lintuhavainnon lisäksi käyttäjä voi nyt tallentaa myös oman luontokokemuksensa – tekoälyn tukemana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme