Nanotiedepäivät Jyväskylässä 5.–6.10.2021: Esillä solujen selviytymismekanismit, viruksen kaltaiset partikkelit rokotteissa ja nanohäkit

Konferenssissa luennoi kaikkiaan kymmenen nanotieteiden alan huippua. Yksi konferenssin pääpuhujista on New Yorkin Stony Brook Yliopistoon kuuluvan Laufer Centerin johtaja, professori Ken Dill.

Dill ryhmineen tutkii biokemiallisia mekanismeja, joilla solut sopeutuvat ympäristöönsä. Ryhmä on mallintanut laajasti proteiinien laskostumista ja toimintaa. Näiden solun sisäisten ”perusreaktioiden” kautta he tutkivat solujen sopeutumismekanismeja, kuten lämpötilan vaikutusta bakteerien kasvuun, ruoan vaikutusta ribosomien toimintaan sekä solujen vanhenemisen mekanismeja.

Ken Dillin nanobiologian tutkimukset keskittyvät keskeisiin biofysikaalisiin ilmiöihin. Hänet on valittu National Academy of Sciences -yhteisön ja American Academy of Arts and Sciences -järjestön jäseneksi. Esitelmässään Nanotiedepäivillä hän pohtii niitä biokemiallisia mekanismeja, joista biologiassa tavattu ”vahvimmat selviävät”-sääntö on saanut alkunsa.

Metallikoordinoituja nanohäkkejä ja viruksen kaltaisia partikkeleja

Nanotiedepäivillä esitelmöi myös professori Pablo Ballester Barcelonan tiede- ja teknologiainstituutista (BIST). Ballester kertoo, kuinka kemiallisia rakennepalikoita kuten kupin muotoisia pyrroli-pohjaisia ligandeja ja siirtymämetalliatomeja yhdistelemällä voidaan rakentaa metallikoordinaatioon pohjautuvia nanomittakaavan molekyylihäkkejä. Tällaisia rakenteita voidaan hyödyntää molekyyli- ja lääkeainekuljettimina, nanokatalyysissä sekä molekyylisensoreina.

Professori Ballester on tunnettu supramolekyylikemian ja fysikaalisen orgaanisen kemian alalla, ja hän johtaa tutkimusryhmää Katalonian kemiallisen tutkimuksen instituutissa (ICIQ). Vuonna 2012 the Spanish Royal Society of Chemistry myönsi hänelle Janssen Cilag Organic Chemistry -palkinnon.

Professori Vesa Hytönen Tampereen yliopistosta esitelmöi pandemian aikaan ajankohtaisesta aiheesta. Hytösen ryhmä on luonut viruksen kaltaisia partikkeleita (VLP), joissa noroviruspartikkelin pinnalle on liitetty influenssaviruksen antigeenejä. Näitä partikkeleita voidaan hyödyntää muun muassa rokotteissa taudinaiheuttajia vastaan.

Nanotiedepäivien uniikkia ilmapiiriä arvostetaan

Nanoscience Days järjestetään tänä vuonna 17. kerran. Konferenssin puheenjohtaja Heikki Takala arvioi, että poikkeavasta toteutustavastaan huolimatta konferenssi tarjoaa hedelmällisen alustan tutkijoiden ideoiden vaihtoon.

”Vaikka koronatilanne on pakottanut konferenssin virtuaaliseen muotoon, pyrimme maksimoimaan vuorovaikutusmahdollisuudet osallistujien välillä”, Takala sanoo. ”Aiemmilta vuosilta tiedämme, että Nanotiedepäiville osallistuneet ovat arvostaneet konferenssin uniikkia ilmapiiriä, jossa monen hyvinkin eri alan osaajat kohtaavat luoden uusia tutkimusideoita.”

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen laajin poikkitieteellistä tutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Siellä työskentelee yli 140 tutkijaa bio- ja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta.

Linkki Nanotiedepäivien (NSDays2021) ohjelmaan ja esityksiin, ilmoittautuminen 3.10. mennessä: jyu.fi/nsdays

Lisätietoja:

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Heikki Takala, Jyväskylän yliopisto heikki.p.takala@jyu.fi, puh. 046 923 6211