Kotiin eristäytyminen korona-aikana vaikeutti lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden avun saamista

Tutkimuksessa tarkastellaan väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä siitä, kuinka turvakodeista ja väkivaltatyön avopalveluista lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden tilanne ja palvelujen saatavuus on korona-aikana muuttunut.
Tutkimuksen aineistona on käytetty turvakodeista korona-aikana kerättyjä seurantakyselyjä sekä turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen työntekijöiden ryhmähaastatteluja.
Esimerkiksi digitaalisen ja taloudellisen väkivallan muodot ovat nousseet aiempaa vahvemmin esille asiakastyössä. Ammattilaisten keskuudessa ovat herättäneet huolta myös lasten katoaminen väkivaltapalvelujen piiristä ja se, kuinka haavoittuvat ryhmät, kuten maahanmuuttajat, pääsevät palvelujen piiriin.
— Lähisuhdeväkivaltaan haetaan yleensä apua vasta pitkän ajan kuluttua väkivallan alkamisesta. Korona-aikana tapahtunut väkivalta saattaa siten näkyä palvelujärjestelmän kuormituksena vielä vuosien päästä, toteaa tutkimuksen Tampereen yliopiston osahankeen johtaja, sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Marita Husso.
Korona-aika teki tutkimuksen mukaan näkyväksi sekä asiakkaiden yksinäisyyden ja eristyksen että palvelujärjestelmän aukot ja rakenteellisten ratkaisujen tarpeen.
Vaikuttava väkivaltatyö edellyttää tutkijoiden mukaan aihepiirin opintojen sisällyttämistä osaksi tutkintoja ja koulutusta sekä väkivaltatyön valtakunnallista ja alueellista koordinointia.
— On myös tärkeää, että väkivallasta kysytään sosiaali- ja terveyspalveluissa systemaattisesti ja väkivaltaan on tarjolla apua. Väkivaltaan puuttuminen vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää merkittävän määrän kustannuksia, Husso sanoo.
— Väkivaltatyön ja palvelujärjestelmän kehittämiselle sekä aihepiirin tutkimuksen resurssien lisäämiselle on suuri tarve. Väkivaltaan puuttuminen ja sen vähentäminen on yhteiskunnallisen muutoksen, tasa-arvon ja kestävän kehityksen edellytys, Husso toteaa.
Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -hanketta. Hankkeen tutkimusten yleistajuisia abstrakteja kootaan Sosiaalilääketieteen yhdistyksen sivuille.
Tutkimus on saanut rahoitusta eduskunnan myöntämästä lisämäärärahasta koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.
Husso, M., Hyväri, E., Kaittila, A., Hietamäki, J., Karhinen-Soppi, A., Kekkonen, O., & Tuominen, J. (2021) Korona, koti ja kontrolli: väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä lähisuhdeväkivallan kohteina olleiden avun saamisen haasteista korona-aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2021: 58: 349–360
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Marita Husso, Tampereen yliopisto
marita.husso@tuni.fi
Erikoistutkija Anniina Kaittila, Turun yliopisto
sairai@utu.fi
Erikoistutkija Johanna Hietamäki, THL
johanna.hietamaki@thl.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote
Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 2 100 tutkinto-opiskelijaa12.6.2025 12:39:40 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2 100 tutkinto-opiskelijaa. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuu ilo kovasta työstä saadusta palkinnosta. Tärkeänä pidetään sitä, että korkeakoulutetulla on kykyä luottaa tietoon ja välittää sitä muille.
Väitös: Kantasoluista tuotettuja soluja voidaan käyttää sokeuden hoitoon11.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvon endoteelisolut voivat tulevaisuudessa palauttaa näön yhä useammalle sarveiskalvosokeudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Pyry Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla sarveiskalvon endoteelisoluja voidaan erilaistaa kantasoluista. Tampereen yliopiston Silmäryhmässä endoteelisoluja on myös onnistuttu biotulostamaan, mikä avaa mahdollisuuden koko sarveiskalvosiirteen 3D-biotulostamiseen.
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme