Väitös 22.10.2021: Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa iäkkäitä ihmisiä selviytymään vastoinkäymisistä (Koivunen)
11.10.2021 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Perinteisesti resilienssiä on tutkittu mielen sopeutumisen kannalta, mutta vanhetessa myös fyysinen eli kehon resilienssi on tärkeää. Väitöstutkimus osoitti, että iäkkäillä ihmisillä on paremmat valmiudet selviytyä stressitilanteesta, kuten luunmurtumasta, jos heidän lihasvoimansa ja kävelynopeutensa ovat paremmalla tasolla.
– Hyvä lihasvoima ja kävelynopeus ovat aina eduksi, mutta niiden suojaava merkitys osoittautui erityisen tärkeäksi luunmurtuman jälkeen, joka on iäkkäille vakava tapaturma. Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että lihasvoima ja kävelynopeus kuvastavat tärkeitä voimavaroja, joita kriisin sattuessa elimistö ottaa käyttöön, kertoo väitöskirjatutkija, TtM Kaisa Koivunen.
Korona-aikana hyvä fyysinen toimintakyky osoittautui tärkeäksi elämänlaadun ylläpitämisen kannalta, jos sosiaalisen etäisyyden suositus koettiin rajoittavaksi. Myös hyvä koettu stressinhallintakyky ja se, ettei kokenut itseään yksinäiseksi, olivat tärkeitä hyvän elämänlaadun säilymisen kannalta riippumatta ohjeiden koetusta rajoittavuudesta.
– Hyvä liikkumiskyky todennäköisesti auttoi ihmisiä pysymään omaehtoisesti aktiivisina ja tyytyväisinä elämäänsä siitä huolimatta, että tekemisen mahdollisuuksia oli rajoitettu, kertoo Koivunen.
Ympäristöllä ja elämänhistorialla on tärkeä merkitys voimavarojen kannalta
Väitöstutkimus osoitti, että tämän päivän iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on parempi kuin samanikäisten kolme vuosikymmentä sitten. Tämä on todennäköisesti seurausta myönteisistä muutoksista yhteiskunnassa ja nykyisten iäkkäiden paremmista elinolosuhteista varhaislapsuudesta vanhuuteen verrattaessa aiempiin sukupolviin.
– Vanhuuden toimintakyky ei synny tyhjästä, vaan taustalla on eletty elämä. Eri aikoina syntyneillä ihmisillä onkin ollut hyvin erilaiset mahdollisuudet rakentaa resilienssin kannalta tärkeitä voimavaroja, toteaa Koivunen.
Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Ovatko iäkkäät ihmiset nuortuneet -tutkimushanketta sekä Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa Aktiivinen vanhuus (AGNES) -tutkimushanketta.
Kaisa Koivusen terveystieteiden väitöskirjan ”Resilience in old age: physical performance and psychosocial factors in changing sociohistorical contexts and as resources in adversities” tarkastustilaisuus pidetään 22.10.2021 klo 12 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-koivunen-221021.
Vastaväittäjänä toimii professori Sari Stenholm (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 434, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8855-5 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8855-5.
Kaisa Koivunen kirjotti ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulun musiikkilukiosta vuonna 2006 ja valmistui fysioterapeutiksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta 2009. Terveystieteiden maisteriksi Koivunen valmistui 2016 pääaineenaan fysioterapia. Aiemmin Koivunen on työskennellyt fysioterapeuttina Keski-Suomen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä sekä tutkijana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Tällä hetkellä Koivunen työskentelee väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja vierailevana tutkijana Vrije Universiteit Amsterdam -yliopistossa.
Lisätietoja
Kaisa Koivunen
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
kaisa.m.koivunen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
