Ilmastonmuutos muuttaa eläinten käyttäytymistä

Ihminen muokkaa ympäristöään kiihtyvällä vauhdilla. Yksi tärkeimmistä tutkimusalueista tällä hetkellä onkin, kuinka eläimet sopeutuvat ihmisen aiheuttamiin ympäristönmuutoksiin ja kuinka sopeutuminen vaikuttaa eläinten ominaisuuksien ilmenemiseen.
Helsingin yliopiston ja englantilaisen Lancasterin yliopiston tutkijat mallinsivat hieman yli sadasta eläinlajista kerätyn tiedon avulla, mitkä käyttäytymisen ominaisuudet ovat herkimpiä ympäristönmuutokselle ja mihin ihmisen aiheuttamiin ympäristönmuutoksiin eläimet reagoivat herkimmin käyttäytymistään muuttamalla. Eliöryhmät olivat järjestyksessä suurimmasta pienimpään: kalat, linnut, äyriäiset ja nisäkkäät. Lisäksi myös hyönteiset, sammakkoeläimet ja liskot olivat edustettuna.
Kaikki tutkitut käyttäytymispiirteet – aggressiivisuus, aktiivisuus, rohkeus, sosiaalisuus ja se, miten aktiivisesti eläimet tutkivat ympäristöään – muuttuivat merkittävästi ihmisen aiheuttamien ympäristönmuutosten seurauksena.
– Eniten kuitenkin muuttui eläinten aktiivisuus ympäristönsä tutkimisessa. Eläimet reagoivat vahvasti kaikkiin eri ympäristönmuutoksen muotoihin, mutta suurimman muutoksen eläinten käyttäytymisessä aiheutti ilmastonmuutos, sanoo tutkijatohtori Petri Niemelä Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Ihmisen aiheuttaman ympäristönmuutoksen muodoista mukana mallinnuksessa olivat ilmastonmuutoksen lisäksi muutokset hiilidioksidipitoisuuksissa ja ravinteiden määrässä, vieraslajit ja muut ihmisen aiheuttamat bioottiset muutokset sekä ihmisen suora vaikutus esimerkiksi kaupungistumisen tai muun ihmisen aiheuttaman häiriön kautta.
Muutos aktiivisuudessa tai muussa käyttäytymisessä voi olla usein ensimmäinen asia, johon ympäristönmuutos vaikuttaa eläimissä.
– Käyttäytymisen muuttaminen voi toimia puskurina, jolla eläimet välttävät ympäristönmuutoksen välittömät negatiiviset vaikutukset. Käyttäytymisen muutos voi esimerkiksi kompensoida ympäristönmuutoksen aiheuttamaa alhaista lisääntymismenestystä tai kasvanutta kuolleisuutta. Käytöstään muuttamalla eläimet voivat myös hankkia lisää tietoa muuttuneesta ympäristöstään.
Helsingin yliopiston ja Lancasterin yliopiston tutkijat kävivät mallinnuksen pohjaksi läpi yli tuhat tieteellistä julkaisua, joista kerättiin analyysiin tarvittava aineisto hieman yli sadalta eläinlajilta. Tutkimus julkaistiin open access-julkaisuna kansainvälisessä tieteellisessä OIKOS-julkaisusarjassa syyskuussa 2021.
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Petri Niemelä, puh. 044 981 5143, petri.t.niemela@gmail.com
Twitter: @PetriNiemel2
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme