Hyveiden ja arvojen tulisi ohjata yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten arkea

Eetikko Antti Kylliäinen tarkastelee tutkimuksessaan hyveiden ja arvojen suhdetta ja pyrkii ymmärtämään, miten hyveet voisivat toimia käytännössä globaalistuvassa maailmassa.

– Arvot ovat inhimillisen toiminnan itsessään hyviä ja arvokkaita päämääriä. Hyveet ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät ihmisistä hyviä sekä ylipäätään ihmisinä että kaikissa niissä rooleissa ja tehtävissä, joissa he elämänsä aikana toimivat.

Kylliäisen väitöstutkimus tukeutuu tuoreimpaan hyveitä käsittelevään kansainväliseen tutkimukseen. Arvoja tarkastellaan kotimaisten filosofien, erityisesti Erik Ahlmanin, Georg Henrik von Wrightin, Ilkka Niiniluodon ja Jaana Hallamaan esittämien näkemysten ja yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä käydyn arvokeskustelun valossa.

Yhteisöt tarvitsevat hyveitä

– Filosofit Aristoteleesta alkaen ovat olleet sitä mieltä, että jokainen ihminen tavoittelee elämässään sitä, mikä on hyvää.

Hyveet ovat hyviä ominaisuuksia myös yksilön itsensä kannalta, mutta Kylliäisen mukaan ne ovat ennen kaikkea yhteisöllinen elementti. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan ole ollut vetovoimaista aikana, joka korostaa vahvasti yksilöllisyyttä.

– Yhteisö vastaa itse toimintansa ja hyvinvointinsa kannalta keskeisten hyveiden määrittelystä. Hyveiksi voivat kuitenkin kelvata vain sellaiset ominaisuudet, jotka tuottavat hyvää yhteisön itsensä lisäksi myös sekä yhteisöön kuuluville yksilöille että yhteisön koko toimintaympäristölle.

Hyveiden hyveellisyydestä voidaan Kylliäisen mukaan olla montaa mieltä. Oikeudenmukaisuus ei välttämättä tunnu hyvältä asialta henkilölle, joka joutuu sen nimissä luopumaan omastaan toisen hyväksi. Silti tämäkin ihminen luultavasti elää mieluummin oikeudenmukaisessa kuin epäoikeudenmukaisessa yhteisössä.

Arvoilla on yhteiskunnallinen pohja

Nykytyöelämässä arvot on Kylliäisen mukaan ymmärretty väärin: välineistä on tehty arvoja ja arvoista välineitä.

– Koulumaailmassa oppimateriaalien toimivuudella ei ole niin väliä, kunhan kaikki on digitaalista. Yhteiskunnassa kaikki pyörii kahden välineen, rahan ja vallan ympärillä sen sijaan, että tavoittelisimme yhdessä itsessään hyviä ja arvokkaita asioita, Kylliäinen sanoo.

– Arvot ovat kulttuurinen elementti ja edustavat yhteistä hyvää. Yhteiskunnan arvopohja muotoutuu yhteiskunnassa käytävän keskustelun perusteella, ja vastuu arvojen toteuttamisesta kuuluu jokaiselle yhteiskunnalliselle toimijalle yksittäisistä yksilöistä yrityksiin ja instituutioihin.

Hyveet ja arvot tekevät tulevaisuuden

– Arvot ja hyveet ovat olennainen osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Yhteiskunnan ellei koko ihmiskunnan tulevaisuus on sen varassa, että lapset kasvatetaan arvoihin ja hyveisiin, Kylliäinen sanoo.

Yritysten ja organisaatioiden on syytä kaikessa toiminnassaan sitoutua yhteiskunnan arvopohjaan ja huolehtia henkilöstönsä hyveistä kuin omistaan. Yrityksen toiminta on sitä helpompaa, mitä vahvempia yhteiskunnan arvot ovat ja mitä paremmin kaikki yhteiskunnalliset toimijat niitä toteuttavat.

– Ihmiskunta on tällä vuosisadalla kohtaamassa historiansa suurimpia ja vaikeimpia haasteita. Ilmastokriisin, saastumisen, ylikulutuksen ja globaalin epäoikeudenmukaisuuden vaivaamassa maailmassa koko ihmiskunnan eloonjääminen on kiinni siitä, että kykenemme löytämään itsestämme sen, mikä meissä on parasta, ja toimimaan myös käytännössä sen mukaan.

Väitöksen tiedot

Seuraa väitöstä livestriiminä tästä.

Antti Kylliäinen väittelee 12.11.2021 kello 13.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Hyvän tekijät - Hyveet ja arvot yksilön ja yhteisön elämässä". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HY:n kielikeskuksen juhlasali. Vastaväittäjänä on dosentti Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto, ja kustoksena on professori Sami Pihlström.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.