Yhteistyö on voimaa - tekoälylläkin

Reunalaskenta täydentää ja tehostaa pilvilaskentaa. Siinä missä pilvilaskenta perustuu kaukaisiin datakeskuksiin, ottaa reunalaskenta huomioon myös laskentaresurssit matkalla paikallisista laitteista pilveen. Reunalaskennan resurssit ovat ominaisuuksiltaan kirjavia: niiden kapasiteetit saattavat olla hyvin erilaisia, niiden yhteydet saattavat katkeilla ja ne saattavat olla saatavilla satunnaisesti. Nykyaikaisia tekoäly- ja koneoppimismenetelmiä käytetään tavallisesti pilvipalveluissa ja niiden oletus on, että laskentakapasiteetti on tasalaatuisesti koko ajan saatavilla. Haasteitahan siitä seuraa.
-Tietotekniikassa on kaksi keskeistä, näennäisesti ristiriitaista taustavoimaa, jotka vaikuttavat laskenta-arkkitehtuurien kehitykseen. Ensimmäinen on pyrkimys keskittämiseen: toiminnot halutaan keskittää, jotta ylläpito ja kehitys olisi helpompaa ja kustannukset siten matalammat. Toinen on pyrkimys hajauttamiseen: järjestelmien luotettavuus, tietoturva ja resurssien käyttö parantuvat, jos niitä ei ole koottu yhteen paikkaan, tutkija Lauri Lovén Oulun yliopiston Jokapaikan tietotekniikka-tutkimusyksiköstä kertoo.
Pilvipalvelut ovat esimerkki keskittämisestä. Laskenta kootaan suuriin tietokonekeskuksiin, jotka myyvät laskentapalveluita. Konsepti on ollut erittäin menestyksekäs. Resurssien keskittämisessä pilvipalveluihin on kuitenkin ongelmansa. Latenssit eli tiedonsiirtoviiveet kaukaisiin tietokonekeskuksiin voivat olla pitkiä, tietoliikenneverkot saattavat tukkeutuaedestakaisen liikenteen tuomasta kuormasta.
-Myös yksityisyyden suoja voi vaarantua, kun henkilökohtaista dataa kuljetetaan verkkojen yli keskitettyihin järjestelmiin. Haasteita ratkomaan on kehitetty reunalaskenta, jossa laskenta hajautetaan eli ei käytetä ainoastaan pilvipalveluita vaan myös paikallisia laitteita sekä reitittimien ja tukiasemien yhteydessä tarjolla olevia laskentaresursseja matkalla laitteista pilveen. Tällöin vasteajat lyhenevät, laskentaresurssien käyttö tehostuu, ja yksityisyyden suoja paranee, Lovén havainnollistaa reunalaskennan merkitystä.
Ongelmatonta ei tietysti ole tämäkään. Kun reunalla ollaan niin eri laitteiden tarjoamat laskentaresurssit vaihtelevat voimakkaasti.
-Tekoälysovelluksissa on erityisen suuria haasteita, koska pääosa niistä olettaa, että niitä käytetään pilviympäristöissä, jolloin laskentaresurssit ja data ovat tasaisesti aina saatavilla. Tekoälymenetelmiä täytyy siis muokata ja kehittää edelleen, että ne toimisivat myös reunalaskennan yhteydessä hajautettuna moneen pieneen tekoälykomponenttiin, jotka pyrkivät yhteistyöhön yhden suuren, monoliittisen älyn sijaan. Tätä tutkimusalaa kutsutaan nimellä reunalaskennan tekoäly, edge AI tai edge intelligence, ja väitöskirjani keskittyy nimenomaan siihen, Loven sanoo.
Lauri Lovén on väitöksessään kehittänyt uutta. Aihe on vaikea mutta sen sisältämät asiat kuitenkin koskettavat meitä kaikkia yhä kiivaammin digitalisoitumiseen pohjautuvassa maailmassa. Kuka tästä väitöstutkimuksesta hyötyy?
-Tuloksia hyödyntäviä ryhmiä on kolme. Reunalaskennan palveluntarjoajat voivat käyttää väitöskirjassa esiteltyä uutta reunalaskennan palvelimien sijoittelumenetelmää. IoT-anturiverkkojen rakentajat voivat käyttää uutta reunalaskennan tekoälyyn perustuvaa hajautettua analyysimenetelmää. Tutkijat, jotka kehittävät tekoälysovelluksia, voivat käyttää väitöstyössä kehittämäämme uutta klusterointimenetelmää.
Väitöstutkimuksessa sovellukset liittyvät reunalaskennan infrastruktuurin rakentamiseen ja massiivisiin, liikkuviin anturiverkkoihin, joilla voidaan esimerkiksi mitata ja ennustaa säätä tai liikennevirtoja.
-Reunalaskentaa hyödyntäviä keskeisiä sovelluksia ovat esimerkiksi virtuaalitodellisuuden tai täydennetyn todellisuuden palvelut, teollinen esineiden internet IoT ja liikenteen uudet ratkaisut. Oikeastaan kaikki paljon laskentatehoa käyttävät ja lyhyitä tiedonsiirtoviiveitä vaativat tekoälyllä optimoidut palvelut ja toiminnot pohjautuvat reunalaskentaan ja tekoälyn hyödyntämisen merkitys vain kasvaa, Lauri Lovén kiteyttää.
Filosofian maisteri Lauri Lovén väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 12.11. Tietotekniikan väitöskirjan suomennettu otsikko on Spatiaaliset riippuvuudet reunalaskennan tekoälyssä (Spatial Dependency in Edge-native Artificial Intelligence). Vastaväittäjinä toimii professori Schahram Dustdar Wienin teknillisestä yliopistosta ja kustoksena dosentti Susanna Pirttikangas Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa kello 12 ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ensimmäiset psykologit Oulun yliopistosta valmistuvat12.6.2025 05:39:00 EEST | Tiedote
Psykologian tutkinto-ohjelma aloitti Oulun yliopistossa syksyllä 2021, ja ensimmäiset psykologian maisterit valmistuvat kesäkuun lopussa. Koulutuksen odotetaan helpottavan Pohjois-Suomen psykologipulaa.
Oulun yliopiston 6G-testikeskus tuo tehoja tutkimukseen11.6.2025 07:27:00 EEST | Uutinen
6G-tutkimus siirtyy kovaa vauhtia teoriasta käytäntöön. Vaikka varsinaista 6G-standardia ei vielä olekaan, tarve testata uusia teknologioita ja ratkaisuja kasvaa koko ajan. Oulun yliopiston edistyksellinen 6G-testikeskus tarjoaa tähän vertaansa vailla olevia mahdollisuuksia.
Asuntomessut Oulussa – asiantuntijoita medialle11.6.2025 06:48:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tutkitaan muun muassa arkkitehtuuria, valaistusta, rakentamista, rakennusterveyttä ja asuntojen hinnanmuodostusta sekä koulutetaan tulevaisuuden arkkitehtejä ja diplomi-insinöörejä.
Oulun yliopiston hallitus hyväksyi kiinteistöstrategian10.6.2025 14:31:16 EEST | Tiedote
Kiinteistöstrategia perustuu yliopiston hallituksen asettamiin tavoitteisiin, joita vasten tulevia tilaratkaisuja arvioidaan
Käytön jäljet kertovat elämästä – puulattioiden kuluminen saa näkyä myös moderneissa suomalaisissa kirkoissa9.6.2025 05:09:00 EEST | Tiedote
Voiko kulunut lattia olla kaunis? Arkkitehti ja diplomi-insinööri Jonna Silvon uusi väitöstutkimus osoittaa, että 2000-luvun modernien kirkkorakennusten puulattioissa kulumisen jäljet eivät ole virheitä, vaan osa arkkitehtuuria ja jopa toivottu tunnelman tekijä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme