Psykologinen työstä palautuminen tukee työhyvinvointia haastavassa opetustyössä
Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kyselytutkimuksesta, viikon mittaisesta päiväkirjatutkimuksesta ja neljän viikon interventiotutkimuksesta. Aineistot kerättiin yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa osana Tampereen yliopiston laajempaa tutkimushanketta Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla.
Tutkimuksella oli kolme päätavoitetta: selvittää, miten ikä muuntaa palautumisen yhteyksiä hyvinvointiin, miten palautuminen tauoilla on yhteydessä hyvinvointiin myöhemmin päivän aikana, ja voidaanko loman aikaista palautumista tukea mobiilisovelluksen avulla toteutettavan intervention avulla.
Tutkimuksen teoriataustana toimi DRAMMA-malli, jossa kuvataan kuusi palautumista edistävää kokemusta: irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Tulokset osoittivat, että kaikki kuusi kokemusta tukivat opettajien työkuormituksesta palautumista.
— Mielen palautuminen työkuormituksesta ei siis ole pelkkää lepoa ja rentoutumista: palautumista voivat edistää myös uuden oppimisen ja itsensä haastamisen, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset, Virtanen kertoo.
Tutkimus tuotti uutta tietoa iän ja palautumisen suhteesta, jota on tutkittu aiemmin hyvin vähän, vaikka työvoiman ikääntyminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.
— Vaikuttaa siltä, että eri-ikäiset opettajat hyötyvät jossain määrin erilaisista palautumisen kokemuksista sekä vapaalla että tauoilla. Tämä voi olla arvokas tieto esimerkiksi palautumisen edistämiseen suunnattujen interventioiden kehittämisessä, Virtanen sanoo.
Tutkimus myös laajensi ymmärrystä tauoilla palautumisen kokemuksista välittävinä tekijöinä työn tunneperäisten vaatimusten ja hyvinvoinnin yhteydestä päivätasolla. Tauoilla palautumisen myönteinen vaikutus hyvinvointiin voi myös olla jossain määrin nähtävissä vielä illalla, ei ainoastaan iltapäivällä työpäivän päättyessä. Interventiotutkimus antoi viitteitä siitä, että loman aikaista palautumista voidaan tukea mobiilisovelluksella toteutetun intervention avulla, kunhan jatkossa vastaavien sovellusten käytettävyyttä kehitetään eteenpäin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä esimerkiksi opettajille suunnattujen palautumista edistävien interventioiden ja valmennusohjelmien kehittämisessä.
Anniina Virtanen on kotoisin Oulusta ja työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana. Hän on myös kirjoittanut väitöskirjansa aihepiiristä yleistajuisen tietokirjan Psykologinen palautuminen (Tuuma-kustannus, 2021).
PsM Anniina Virtasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Päätalon salissa D11, Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Madelon van Hooff (Radboud University, Alankomaat). Kustoksena toimii dosentti Jessica de Bloom (Tampereen yliopisto ja Groningenin yliopisto, Alankomaat).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anniina Virtanen
anniina.virtanen@tuni.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Alkuperäiskansojen ääni kuuluviin koulutuksen eri tasoille23.1.2025 08:23:40 EET | Tiedote
Suurella osalla suomalaisista on vajavaiset tai virheelliset perustiedot saamelaisista. Tietovajetta alkuperäiskansoista on havaittu ympäri maailmaa. Tuore tutkimuskartoitus korostaa, että alkuperäiskansojen ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin koulutuksessa.
Väitös: Pelillistämisestä ja e-tekstiileistä voi olla hyötyä puheterapiassa – e-tekstiilit voivat auttaa myös arjessa tukikeinona21.1.2025 09:38:52 EET | Tiedote
FM Charlotta Elo tarkastelee väitöstutkimuksessaan puheterapiaharjoitteluun vaikuttavia tekijöitä sekä elektronisten tekstiilien (e-tekstiilien) hyödyntämistä puheterapiassa ja puhetta tukevana ja korvaavana keinona. Tutkimus osoittaa, että puheterapeutit käyttävät pelejä ja pelillistämistä motivoidakseen lapsia ja heidän läheisiään osallistumaan puheterapiaharjoitteluun. E-tekstiilit taas voivat tuoda uusia mahdollisuuksia nykyisten puhetta tukevien ja korvaavien keinojen joukkoon.
Väitös: Liikelaajuuden rajoittaminen polvituella ei edistä toipumista polvilumpion sijoiltaanmenossa21.1.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Polvilumpion sijoiltaanmeno on yleinen vamma nuorilla ja fyysisesti aktiivisilla aikuisilla. Sijoiltaanmenon uusiutumisen riski on hoitomuodosta riippumatta 20–60 %, ja monille potilaille jää pitkäaikaisia oireita, jotka vaikuttavat aktiivisuuteen. Väitöskirjassaan ortopedi Essi Honkonen tutki tekijöitä, jotka auttavat valitsemaan oikean hoitomuodon ja ennakoimaan mahdollisia haasteita.
Tampereen yliopisto mukana rakentamassa Euroopan Unionin sirutuotannon suunnittelualustaa17.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
KORJAUS klo 17.1.2025: Rahoituksen kokonaismäärä on 25 milj. euroa, aiempi tieto 24 milj. € Tampereen yliopisto on saanut yhdessä 11 muun toimijan kanssa 25 miljoonan euron EU-rahoituksen puolijohdeteollisuuden suunnittelualustan rakentamiseksi.
Työelämäprofessori Teemu Hirvilammi: Rakennetun ympäristön suunnittelua ohjaa nyt kestävyys16.1.2025 15:45:02 EET | Tiedote
Arkkitehtuurin työelämäprofessori Teemu Hirvilammi toimii siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Hirvilammi aloitti tehtävässään Seinäjoen yliopistokeskuksessa tammikuun alussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme