Metsien ojitus ja maatalous vaikuttavat Suomen vesistöjen tummumiseen

Suomi on tuhansien järvien maa, mutta vesistöjen laatu on muuttunut merkittävästi 1980-luvulta 2020-luvulle. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin yli 400 järven tietoja, joiden perusteella havaittiin vesistöjen värin tummentuneen ja näkösyvyyden heikentyneen. Syitä järvien vedenlaadun muutoksiin etsittiin maankäytöstä 2,5 kilometrin säteellä järvestä. Tutkimuksessa selvisi, että veden väri oli tummentunut ja näkösyvyys laskenut mikäli alueella oli maataloutta tai runsaasti metsäojia.

– Enimmillään 2,5 kilometrin säteellä järvestä saattoi olla yli 300 kilometriä metsäojaa. Ojat voivat vaikuttaa vesistöjen tilaan enemmän kun aikaisemmin on ajateltu, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Ojien myötä järviin pääsee valumaan aikaisempaa enemmän orgaanista ainesta ja ravinteita. Metsäojituksia toteutettiin Suomessa voimakkaasti menneinä vuosikymmeninä, jolloin yritettiin parantaa metsän kasvua ja muuttaa suota metsämaaksi. Aikaisempien selvitysten mukaan 10–20 prosenttia soiden ojituksista, 0,5–1 miljoona hehtaaria, on kuitenkin ollut turhia ja metsätaloudellinen hyöty on jäänyt niukaksi.

Veden tummumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia järvien ekosysteemeihin

Veden tummumisen on todettu aikaisemmin esimerkiksi vähentävän selkärangattomien eläinten ja vesikasvien määrää. Järvien vesikemian muutokset todettiin kohteilla, jotka ovat osana kansallista vesilintuseurantaa. Vuosina 2020–2021 laskettiin vesilintuja sadoilla kohteilla, joilta on saatu myös vanhaa laskentatietoa 1980-luvulta.

– Sekä veden värin tummuminen ja toisaalta vesilintujen väheneminen on ollut voimakkaampaa rehevillä järvillä ja seuraavana aiommekin selvittää, onko veden värin muutoksilla ja sorsakannan uhanalaistumisella yhteyttä, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Tulokset julkaistiin kansainvälisessä Science of the Total Environment tiedesarjassa.