Suomalaiset mukana kehittämässä uutta vedenalaista paikannusjärjestelmää

Oulun yliopistossa on vuosien varrella kehitetty kosmisen säteilyn synnyttämiin myoneihin perustuvaa mittaus- ja laskentateknologiaa, joka soveltuu mm. geologisiin maa- ja kallioperätutkimuksiin. Kokeellinen kehitystyö aloitettiin Pyhäsalmen kaivoksessa (Callio Lab). Muon Solutions Oy on perustettu tämän tutkimustyön pohjalta.
Nyt Muon Solutions on kutsuttu amerikkalais-brittiläis-japanilaiseen yhteistyöprojektiin, jossa on tavoitteena kehittää veden ja maan alla toimiva langaton paikannusjärjestelmä. Uusi paikannusjärjestelmä perustuu kosmisen säteilyn synnyttämiin myoneihin, jotka etenevät väliaineessa valonnopeudella, joka on vakio. Kyseessä on siis tavallaan veden- ja maanalainen GPS.
Uusi vedenalainen paikannusjärjestelmä perustuu myonigrafiaan, joka on uusi kiinteän aineen kuvantamismenetelmä. Myonigrafiassa lasketaan avaruudesta tulevien myonihiukkasten kulkua eri tiheyksisten materiaalien ja ainesten läpi. Mitä harvempaa ainesta kohde on, sitä enemmän myoneja selviää sen läpi.
Nyt kehitettävänä oleva uusi menetelmä ei itsessään ole myonigrafiaa, koska siinä ei pyritä kuvan tekemiseen. Uusi menetelmä on saanut nimekseen myonimetriikka ja se tuottaa myonimetrista paikannustietoa. Myonimetrisessä paikannusjärjestelmässä hyödynnetään myonien poikkeuksellista läpäisykykyä ja niiden vakionopeutta. Tällöin lopullinen paikannus muistuttaa GPS-järjestelmää, jossa paikka voidaan laskea havaittujen myonien aikaeroista erittäin tarkasti ja absoluuttisesti.
Toistaiseksi ei ole olemassa järjestelmää, jonka avulla olisi mahdollista navigoida sekä veden että maan alla yhdellä ainoalla menetelmällä. Esimerkiksi GPS-järjestelmään perustuvat menetelmät eivät toimi kummassakaan tapauksessa. Vedenalaisessa navigoinnissa on käytetty perinteisesti akustisia paikannusjärjestelmiä, joiden tarvitsemat keinotekoiset signaalilähteet ovat erityisen herkkiä ympäröivien olosuhteiden häiriöille, kuten mm. lämpötilalle ja veden suolapitoisuudelle.
Muon Solutionsin tehtävänä kansainvälisessä hankkeessa on vedenalaisten kenttäkokeiden suorittaminen arktisessa ympäristössä. Kenttäkokeet pyritään toteuttamaan Suomen Lapissa vuoden 2022 aikana. Muon Solutions Oy:n toimitusjohtajan Marko Holman mukaan yritys pääsi mukaan hankkeeseen tunnettuna myonigrafian kehittäjänä ja osaajana.
”Yritys kutsuttiin hankkeeseen mukaan yhteistyökumppaninsa Tokion yliopiston toimesta. Onnistuessaan hankkeen merkitys on Muon Solutionsille merkittävä, koska se laajentaa yrityksen osaamista, tunnettuutta ja tuoteperhettä”, Holma sanoo.
Langatonta myonimetristä paikkannusjärjestelmää kehittävää hanketta (Wireless Muometric Muon Positioning System) rahoittaa Yhdysvaltain laivaston tutkimusvirasto (US Office for Naval Research Global). Hankkeessa on mukana alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia Iso-Britanniasta, Japanista ja Yhdysvalloista.
Muon Solutions Oy kehittää kosmisen hiukkassäteilyn hyödyntämiseen perustuvia mittausteknologioita sekä tuottaa näillä teknologioilla tuotettuja mittauspalveluita asiakkailleen. Yrityksen pääasiakasryhmä on maa- ja kallioperää tutkivat organisaatiot, ml. kaivannaisteollisuus ja erilaiset tieteelliset projektit. Muon Solutions tarjoaa myös konsultaatiota, malminetsintäpalveluita ja koulutusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Marko Holma, Muon Solutions Oy, 040 836 4317, marko.holma@muon-solutions.com
Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 1334
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote
Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
