Suomen Yrittäjät

Pentikäinen: AKT ei ole koko työkiistan osapuoli, mutta käyttää härskisti strategista valta-asemaansa satamissa muiden liittojen hyväksi

Jaa
Ohessa vapaasti käytettäväksenne ja siteerattavaksenne Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen blogi koskien ajankohtaista työkiistaa. Blogi on julkaistu hetki sitten yrittajat.fissa. Pentikäinen on myös hyvin tavoitettavissa median mahdollisiin yhteydenottoihin.

Mikael Pentikäisen blogikirjoitus: Mafiameininkiä


Jouluaikana on käyty erikoista vääntöä suomalaisen oikeuslaitoksen sekä Auto- ja kuljetusalan liiton AKT:n välillä. Kyse on isosta asiasta: onko Suomi oikeusvaltio, jossa on sopimisen vapaus?

Helsingin käräjäoikeus määräsi joulun alla (21.12.) AKT:n yksiselitteisesti lopettamaan Keitele Energyn, Keitele Forestin, Keitele Timberin ja Keitele Wood Productsin tuotteiden saarron miljoonan euron sakon uhalla.

Käräjäoikeuden ratkaisuun koskien väliaikaista turvaamistoimea ei voi hakea muutosta.

Helsingin käräjäoikeuden mukaan todennäköisesti ”saarrolla tavoiteltu sopimus olisi pätemätön, koska se olisi saatu aikaan sopimusvapauden vastaisesti pakottamalla tavalla, jota voidaan pitää hyvän tavan vastaisena”.

Mitä teki AKT? Sen tuore puheenjohtaja Ismo Kokko (sd) ilmoitti Twitterissä, että saarto jatkuu. AKT siis ilmoittaa, ettei sen tarvitse noudattaa oikeuden päätöstä. Ammattiliitto asettuu suomalaisen oikeuslaitoksen yläpuolelle.

AKT ei ole koko työkiistan osapuoli, mutta käyttää härskisti strategista valta-asemaansa satamissa muiden liittojen hyväksi.


Mistä kiistassa on kyse?

Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen. Keitele ei ole ollut Metsäteollisuus ry:n jäsen, joten se on noudattanut alan työehtosopimusten yleissitovuuden nojalla.

Kun metsäteollisuudesta katoaa yleissitova työehtosopimus, Keiteleellä on useita eri vaihtoehtoja toimia: se voi tehdä yrityskohtaisen työehtosopimuksen ammattiliittojen kanssa, se voi sopia työehdoista oman henkilöstönsä edustajien kanssa tai se voi sopia työehdot suoraan työntekijöidensä kanssa ja lisäksi kertoa yhteisistä asioista esimerkiksi henkilöstökäsikirjalla.

Keitele haluaa sopia oman henkilöstönsä kanssa ja on pyytänyt henkilöstöä nimeämään itselleen luottamusvaltuutetut, kuten laki mahdollistaa.

Tämä ei käy Teollisuusliitolle, joka painostaa alan yrityksiä sopimaan vain itsensä kanssa. Kun Teollisuusliiton omat painostustoimet eivät pure, se on pyytänyt AKT:ta osallistumaan saartoon. AKT pystyy satamien kautta – valitettavasti – vaikeuttamaan olennaisesti Suomen vientiä. Keiteleen tuotteista 90 prosenttia menee vientiin.

Jos Teollisuusliitto saa liittokumppaniensa kanssa Keiteleen viennin pysähtymään, siitä kärsivät yhtiö ja sen työntekijät sekä koko laaja arvoketju metsänomistajista alkaen. Keitele työllistää suoraan noin 550 ja välillisesti arvoketjussaan noin 1500 henkeä.

Kyse ei ole vain Keiteleestä. Samanlaista mafiamaista uhkailua, painostusta ja kiristystä on kohdistunut ja kohdistuu tällä hetkellä suureen joukkoon suomalaisyrityksiä.

Samaan aikaan Teollisuusliitto on saanut aikaan useita sopimuksia metsäyritysten kanssa.

Joukossa voi olla myös tyytyväisiä yrityksiä. Tiedän kuitenkin, että moni on tehnyt sopimuksen painostuksen alla nyrkit taskussa. Jokainen tietää, mikä on todellinen yhteistyöilmapiiri, jos toinen pakotetaan sopimukseen uhkaillen ja painostaen.



Jouluajan väännössä on paljon pelissä. Siinä katsotaan, toteutuuko Suomessa sopimisen vapaus ja onko Suomi oikeusvaltio vai voidaanko Suomessa alamaailmatyyliin pakottaa yritykset tekemään sopimuksia vain tiettyjen ammattiliittojen kanssa.

Jos lopputulos on viime mainittu, jokainen yrityksen on pakko miettiä, onko järkeä investoida maahan, jossa ei ole sopimisen vapaus eikä oikeuden päätöksillä ole merkitystä.

Samalla se pakottaa yhteiskuntaa miettimään, miten työrauha- ja sopimisjärjestelmää pitää uudistaa, jotta siellä toteutuu aito sopiminen eikä uhkailu ja kiristys. Jokaisen työntekijän on taas hyvä osaltaan miettiä, minkälaista uhkailua haluaa omilla jäsenmaksurahoillaan tukea.

MIKAEL PENTIKÄINEN

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Blogi on julkaistu hetki sitten yrittajat.fissa: Mafiameininkiä

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Yrittäjät
Suomen Yrittäjät
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI

09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 379 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 61 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät

Työelämägallup: Yhä useampi suhtautuu lakkoihin kielteisesti16.7.2025 07:18:00 EEST | Tiedote

Työelämässä olevien suhtautuminen lakkoihin on muuttunut. Nyt 38 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa on liikaa lakkoja. Osuus on noussut huomattavasti alkuvuodesta 2023, jolloin lukema oli 22 prosenttia. Eri mieltä on puolet. ”Ihmiset ymmärtävät, että lakot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaavat yrityksiä sekä koko taloutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.

Työelämägallup: Työ- ja perhe-elämän yhteensovitus onnistuu työpaikoilla9.7.2025 08:10:00 EEST | Tiedote

Työpaikoilla vallitsee vahva luottamuksen ilmapiiri ja mahdollisuus yhteensovittaa työ- ja perhe-elämä. Näin omasta tilanteestaan raportoi Työelämägallupissa työelämän selvä enemmistö. Erityisesti pienimmissä yrityksissä arvioidaan korkealle perhe-elämän yhteensovittaminen, tasapuolisuus ja luottamus. Hyvä työilmapiiri nousee rahapalkkaa tärkeämmäksi tekijäksi työssä viihtymiselle.

Työelämägallup: Ulkomainen työvoima saa enemmän tukea kuin vastustusta – suhdanteet muuttaneet asenteita7.7.2025 09:30:00 EEST | Tiedote

Työelämägallupin vastaajista 44 prosenttia katsoo, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa, kun vastustajia on 38 prosenttia vastaajista. Kannattajien osuus on laskenut merkittävästi syyskuusta 2023, jolloin vastaava luku oli 58 prosenttia. – Kun talous hidastuu ja työllisyysnäkymät heikentyvät, ulkomainen työvoima aletaan nähdä ennemmin kilpailijana kuin tarpeellisena vahvistuksena, arvioi johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä.

Työelämägallup: Vain joka viides kannattaa jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistoa5.7.2025 07:16:00 EEST | Tiedote

Työelämässä olevista 66 prosenttia vastustaa hallituksen esitystä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, kun taas 22 prosenttia kannattaa sitä. Vahvin kannatus löytyy yrittäjien joukosta, ja vähäisin tuki työntekijöiltä. Joka kymmenes arvioi, että muutos vaikuttaisi omaan jäsenyyteen liitossa, mutta 68 prosenttia uskoo, ettei vaikutusta olisi. Erityisesti nuoret kokevat vaikutusta. Heistä 14 prosenttia kertoo muutoksen vaikuttavan jäsenyyteensä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye