”Toivoisin, että minä hallitsisin atopiaa eikä atopia minua”
”Eihän atooppinen ihottuma ole niin paha sairaus kuin vaikka psoriaasi.”
Tällainen lause pääsi suustani talvella 2020, kun otin töissä ensiaskeleitani atooppisen ihottuman parissa. Olen jälkikäteen katunut sanojani moneen otteeseen, kun ymmärrykseni atooppisesta ihottumasta on kasvanut.
Toisen saappaisiin astuminen ei ole helppoa, etenkin kun kyse on pitkäaikaissairaudesta. Siksi halusimme kuulla suoraan atooppista ihottumaa sairastavilta, millaista sairauden kanssa on elää.
Kantar toteutti toimeksiannostamme elokuussa 2021 kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa haastateltiin keskivaikeaa ja vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavia.
Tulokset eivät ole yleistettävissä väestöön, mutta niistä saa hyvän käsityksen siitä, millainen elämänkumppani keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma voi olla.
Tutkimuksemme mukaan kutina, kipu ja ihon rikkoutuminen rasittavat sairastavien päivittäistä elämää. Yksi kommentti oli: ”Kutinaa voi tietyllä tavalla verrata kovaan kipuun ja se tekee elämästä välillä sietämättömän”.
Tavalliset arkiset asiat, kuten suihkussa käynti ja kotiaskareet sattuvat. Myös harrastukset ja sosiaalinen elämä voivat kärsiä.
”Atopia on tuonut paljon luopumista.”
Näin kommentoi eräs haastateltava. Luopuminen on voinut liittyä työhön, toimeentuloon tai harrastuksiin.
Osallistujien mukaan atooppisella ihottumalla on fyysisten oireiden lisäksi vaikutusta henkiseen hyvinvointiin. Taudinkuvan arvaamattomuus, oireiden paheneminen ja toisten ihmisten suhtautuminen aiheuttavat ahdistusta.
Meistä jokainen tuntee todennäköisesti jonkun, jolla on atooppinen iho. Etenkin talvella iho tuntuu kuivalta ja sitä kiristää. Pelkästä kuivasta ihosta on kuitenkin pitkä matka sairauteen, joka tutkimukseen osallistujien mukaan voi viedä yöunet, ahdistaa ja heikentää itsetuntoa.
Haastateltavat kertoivatkin kokeneensa vähättelyä, sillä atooppista ihottumaa ei aina pidetä vakavana sairautena.
Sairaus vaikuttaa myös talouteen, sillä tekstiilit kuluvat nopeammin, rasvoihin ja hoitoihin kuluu paljon rahaa ja työllisyys vaikeutuu. Myös sairauspoissaolot voivat vaikuttaa työllisyyteen ja toimeentuloon.
”Älä raavi! Mikset vain laita rasvaa? Tarttuuko tuo?”
Tällaisia kommentteja haastateltavat ovat saaneet. Kommentit ymmärrettävästi turhauttavat. Kutina on yhden haastateltavan mukaan sietämätöntä. Raapimista ei voi pelkällä mielen lujuudella lopettaa.
Kysyimme myös, mitä osallistujat toivoisivat atooppisen ihottuman osalta tulevaisuudessa, jos he saisivat kolme toivetta. Mieleenpainuvin toive oli, ”että minä hallitsisin atopiaa eikä atopia minua”.
Onneksi atooppista ihottumaa ja sen syitä on alettu ymmärtää aiempaa paremmin, ja myös sen hoidot ovat kehittyneet. Mikäli atooppisen ihottuman oireet eivät ole tasapainossa, kannattaa asiasta keskustella lääkärin kanssa. Lääkärille on tärkeää kertoa myös sairauden henkisistä vaikutuksista.
Läheisten tuki ja vertaistuki ovat tutkimukseemme osallistujien mukaan erittäin merkityksellistä. Älä siis jää yksin sairautesi kanssa.
Rohkaisen lukemaan lisätietoja atooppinenihottuma.fi-sivustoltamme. Sieltä löydät muun muassa myyttejä atooppisesta ihottumasta, sairastavien tarinoita ja pian myös dermatologin terveiset.
Lisäämällä yleistä ymmärrystä atooppisesta ihottumasta voimme kenties vähentää hölmöjä kysymyksiä ja kommentteja – kuten tuo minun oma möläytykseni viime talvelta.
Kysy mieluummin: ”Miten sinä jaksat sairautesi kanssa, saatko riittävästi apua ja tukea?”
Lue lisää oheisesta koonnista ja osoitteesta atooppinenihottuma.fi.
Viestintä- ja potilasjärjestösuhteiden päällikkö Nea Aspiala
FI-IMMD-210028/11.2021
Linkit
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
AbbVie on yksi maailman suurimmista lääkeyrityksistä, joka kehittää hoitoja vakaviin sairauksiin, keskittyen immunologisiin ja neurologisiin sairauksiin, onkologiaan ja hematologiaan sekä silmäsairauksiin.
Tavoitteemme on parantaa vakavien sairauksien kanssa elävien ihmisten elämänlaatua. Terveydenhuollon ammattilaisille tavoitteenamme on tarjota lääkeluokkansa parhaita tai uusia vaikutusmekanismeja hyödyntäviä ratkaisuja.
Haluamme olla lääkealan paras ja kiinnostavin työpaikka. Suomessa työntekijöitä on noin 100 ja toimistomme sijaitsee Pasilassa.
Potilaskeskeinen ajattelumme kiteytyy mottoomme 'Aina ihminen’.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta AbbVie Oy
Nimitysuutinen: Daniel Lahti AbbVie Suomen External Affairs -johtajaksi21.5.2024 12:53:47 EEST | Tiedote
AbbVie Suomen External Affairs -johtajaksi on nimitetty Daniel Lahti.
AbbVie sijoittui Great Place to Work 2024 -tutkimuksessa sijalle 620.3.2024 12:55:51 EET | Tiedote
AbbVie Oy sijoittui Suomen Great Place to Work 2024 -tutkimuksessa keskisuurten organisaatioiden sarjassa sijalle 6 AbbVie Oy on Great Place to Work -tutkimuksessa parhaiten sijoittunut lääkeyritys
Kestävä terveydenhuolto -verkosto: Priorisointi kaipaa avointa periaatekeskustelua – keskusteluun arvopohjasta tarvitaan myös kansalaisten näkemystä30.11.2023 10:30:00 EET | Tiedote
Miten Suomi pysyy terveydenhuollon kärjessä säästöpaineiden kasvaessa? Priorisointia ei tulisi nähdä vain säästökeinona, vaan päätöksentekona siitä, miten resursseja voidaan kohdentaa kaikkien kannalta mahdollisimman hyvin. Asiaan on monta näkökulmaa ja päätöksenteko jakautuu yhteiskunnassa usealle tasolle – monimutkainen asia vaatii paitsi ajantasaista ja kansalaisia osallistavaa keskustelua, myös selkeää ohjausta päätöksentekijöiltä.
Nimitysuutinen: AbbVie Suomen toimitusjohtajaksi Bernd Krones23.8.2023 09:42:32 EEST | Tiedote
AbbVie Suomen toimitusjohtajaksi on nimitetty Bernd Krones.
Kestävä terveydenhuolto -hanke: Terveydenhuollon pirullisia ongelmia ei ratkaista pikavoittoja tavoittelemalla28.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Kaikkea yhteiskunnallista päätöksentekoa haastaa nopeasti muuttuva toimintaympäristö, jossa asioiden välisiä suhteita on koko ajan vaikeampi hahmottaa. Myös terveydenhuollossa puhutaan ”pirullisista ongelmista”. Näihin lukeutuu esimerkiksi hyvinvointialueilla ajankohtainen palveluverkkojen rakentaminen – miten varmistetaan, että sairastuneet saavat oikeaan aikaan tarvitsemaansa palvelua ja hoitoa, kun rahat ovat tiukalla ja hoitajista huutava pula?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme