Alaikäisten ihmiskaupan uhrien määrä on yli kaksinkertaistunut
Alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa on liittynyt erityisesti pakkotyöhön, seksuaaliseen riistoon ja pakkoavioliittoon. Samaan lapseen on voinut kohdistua useampaa kuin yhtä ihmiskaupan tyyppiä. Vuonna 2021 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otetut alaikäiset olivat yleensä taustaltaan turvapaikanhakijoita.
Nämä tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta vuosikatsauksesta.
Kolmannes asiakkaista kokenut ihmiskauppaa lapsuudessa
Alaikäisenä ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä on Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaina kuitenkin huomattavasti enemmän. Auttamisjärjestelmään tuli vuonna 2021 kaikkiaan 243 uutta asiakasta. Heistä noin kolmannes (80 henkilöä) kertoi joutuneensa ihmiskaupan uhriksi ollessaan alaikäinen. Auttamisjärjestelmään heistä useimmat ovat ohjautuneet vasta aikuisena.
– Olemme havainneet, että lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtunut ihmiskauppa tulee usein ilmi vasta henkilön aikuistuttua. Jos hyväksikäyttö on saanut jatkua ilman esimerkiksi viranomaisen väliintuloa, on mahdollista, että ihminen uskaltaa puhua kokemuksistaan tai hahmottaa kokemuksensa hyväksikäytöksi vasta aikuistuttuaan, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen.
Myös nämä henkilöt ovat joutuneet lapsena pakkotyöhön tai seksuaalisen riiston uhriksi, tai heidät on pakotettu avioliittoon. Lasta, joka ei ole vielä ylittänyt rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa, on lisäksi saatettu käyttää hyväksi rikollisessa toiminnassa.
– Lapsi saatetaan laittaa tekemään ne rikolliset toimet, joissa kiinni jäämisen riski on korkea ja joista todennäköisesti seuraisi aikuiselle vankeusrangaistus, Lyijynen kertoo.
Kun aikuisena asiakkaaksi tullut henkilö kertoo joutuneensa ihmiskaupan uhriksi lapsena, hyväksikäyttö on yleensä tapahtunut ulkomailla. Kuitenkin yhä useammin ihmiskauppaan viittaava hyväksikäyttö on tapahtunut Suomessa. Näissä tapauksissa on yleensä kyse seksuaalisesta riistosta tai pakkoavioliitosta.
Suomessa uhriksi joutuneita hieman viime vuotta vähemmän
Vuonna 2021 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 243 uutta asiakasta, joka on suurin piirtein saman verran kuin edellisvuonna. Samalla asiakkaiksi tuli uusien asiakkaiden 48 alaikäistä lasta.
Uusista asiakkaista 97 oli saatujen tietojen mukaan joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa. 48 oli joutunut Suomessa pakkotyöhön ja 21 seksuaalisen hyväksikäytön, kuten prostituutiossa hyväksikäyttämisen kohteeksi. 22 asiakasta tarvitsi apua pakkoavioliiton vuoksi. Myös rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttöä havaittiin edelleen ja sen kohteeksi kertoi joutuneensa neljä henkilöä. Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneita henkilöitä ohjautui auttamisjärjestelmään jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin Suomessa uhriksi joutuneita tunnistettiin 123.
Kaikkiaan Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaana vuoden 2021 lopussa 1132 henkilöä.
Fakta: Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja auttamisen kansallinen osaamiskeskus.
- Auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja.
- Auttamisjärjestelmän asiakkaalla on oikeus tarpeensa mukaisesti saada neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallinen majoitus sekä tulkki- ja käännöspalveluita.
- Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen.
- Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa.
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmällä on neljä toimipistettä (Lappeenranta, Helsinki, Tampere ja Oulu).
- Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi -sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 02954 63 177.
- Auttamisjärjestelmään pyydetään viittaamaan nimellä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tai auttamisjärjestelmä.
- Lisätietoa toiminnasta www.ihmiskauppa.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri Lyijynen, apulaisjohtaja, puh. 0295 463 223, katri.lyijynen@migri.fi
Terhi Tafari, ylitarkastaja, tiiminvetäjä, puh. 0295 463 240, terhi.tafari@migri.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 10
00086 Maahanmuuttovirasto
Puh. 0295 430 431 (vaihde/switchboard))http://www.migri.fi
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
European Migration Network Annual Report 2024: People move to Finland mainly from Asia to work and study20.5.2025 09:31:38 EEST | Press release
According to a new report by the European Migration Network, immigration in 2024 decreased from the previous year, but historically the numbers were still high. People migrate to Finland especially from Asian countries to work and study, but also for family reasons. The high number of asylum seekers in the EU was not reflected in Finland to a significant degree. These and other migration-related phenomena are highlighted in the European Migration Network (EMN) Annual Report 2024.
Europeiska migrationsnätverkets årsrapport 2024: De flesta som flyttar till Finland för att arbeta och studera kommer från Asien20.5.2025 09:31:13 EEST | Pressmeddelande
En ny rapport från Europeiska migrationsnätverket visar att invandringen 2024 var lägre än föregående år, men historiskt sett låg den fortfarande på en hög nivå. Människor flyttar till Finland framför allt från asiatiska länder för att arbeta och studera, men också av familjeskäl. EU:s stora antal asylsökande märktes knappt i Finland. Dessa och andra företeelser med anknytning till migration framgår av Europeiska migrationsnätverkets (EMN) årsrapport 2024.
Euroopan muuttoliikeverkoston vuosiraportti 2024: Suomeen muutetaan töihin ja opiskelemaan pääasiassa Aasiasta20.5.2025 09:30:17 EEST | Tiedote
Euroopan muuttoliikeverkoston uuden raportin mukaan vuoden 2024 maahanmuutossa nähtiin laskua edellisvuoteen, mutta historiallisesti määrät olivat silti korkeita. Suomeen muutetaan etenkin Aasian maista töihin ja opiskelemaan, mutta myös perheen perässä. EU:n suuret turvapaikanhakijamäärät eivät juuri näkyneet Suomessa. Nämä ja muut maahanmuuton ilmiöt selviävät Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuosiraportista 2024.
Finland pilots a reception centre specialised in promoting returns9.5.2025 12:01:19 EEST | Press release
The Finnish Immigration Service will pilot a new type of reception centre with focus on promoting and supporting voluntary and forced returns (a return centre). The pilot scheme will be launched in June 2025. In addition to normal reception services, the return centre will provide asylum seekers with more extensive advice on voluntary return and support with return arrangements. The aim of the pilot scheme is to increase the effectiveness of asylum seekers’ voluntary return and streamline the enforcement of returns by the police.
Förläggning med fokus på att främja återvändande inrättas i ett pilotprojekt i Finland9.5.2025 12:00:45 EEST | Pressmeddelande
I juni 2025 inrättar Migrationsverket på försök en ny förläggning med fokus på att främja återvändande (förk. återvändandecenter). Utöver vanliga mottagningstjänster kommer återvändandecentret att erbjuda asylsökande utvidgad rådgivning i återvändandefrågor och stöd med återresearrangemang. Syftet är att effektivisera frivilliga återresor för asylsökande och göra det smidigare för polisen att verkställa återsändanden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme