Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Luottamushenkilön asema sekä kunnan että hyvinvointialueen toimielimessä? — Ohjeistus kaksoisroolin tuottamasta esteellisyydestä

Jaa
Kaikkien uusien luottamushenkilöiden sekä hyvinvointialueiden ja kunnan toimielimien on huomioitava mahdolliset kaksoisroolien aiheuttamat jääviystilanteet hyvinvointialuelain ja hallintolain esteellisyyssääntelyn mukaisesti.

Aluevaalien jälkeisen ennakkotiedon perusteella näyttää siltä, että yli 75 % valituista on myös kunnanvaltuutettuja. Lisäksi osa valituista hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä saattaa olla kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijoita tai työntekijöitä.

Kuntaliiton hallintolakimiesten tuoreessa ohjeistuksessa neuvotaan, miten yhteisö-ja palvelussuhdejäävi vaikuttavat luottamushenkilön kaksoisroolissa.

Kaksoisroolin tuottama esteellisyys

Hyvinvointialueen valtuutetun esteellisyydestä on säännös hyvinvointialuelain 102 §:ssa. Hyvinvointialueen valtuutettu ei ole aluevaltuustossa esteellinen (pelkästään) sillä perusteella, että hän toimii kunnan tai kuntayhtymän luottamustehtävissä tai palveluksessa.

Hyvinvointialueen hallituksen tai lautakunnan jäsen voi sen sijaan olla esteellinen kaksoisroolinsa perusteella aluehallituksessa ja hyvinvointialueen lautakunnassa. Hallituksen ja lautakunnan jäseneen sovelletaan hallintolain 28 §:n yleisiä esteellisyyssäännöksiä. Etenkin yhteisöjääviä ja palvelussuhdejääviä sovelletaan kaksoisroolitilanteisiin.

Mitä tarkoittaa esteellisyys?

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Esteellisyydellä tarkoitetaan, että (luottamus)henkilöllä on sellainen suhde asiaan tai asianosaisiin, että se voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa eli hyvinvointialueen tai kunnan toimielimessä. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa

  • esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa
  • osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä
  • hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli päätökseen haetaan muutosta. Hyvinvointialueviranomainen voi myös itse korjata menettelyvirheen hallintolain 50 §:n mukaisesti.

Huomioitavaksi samalla yleinen väärä käsitys: esteellisyys on eri asia kuin vaalikelpoisuus. Henkilön esteellisyys liittyy yksittäisen asian käsittelyyn viranomaisissa, kun taas vaalikelpoisuudessa on kyse siitä, voidaanko henkilöä ollenkaan valita tiettyyn toimielimeen.

Lue hallintolakimiesten tuore ohjeistus, miten yhteisö-ja palvelussuhdejäävi vaikuttavat luottamushenkilön kaksoisroolissa.

Kuntaliiton esteellisyysverkkosivut tarjoavat hyödyllistä infoa aiheesta myös hyvinvointialueille.

Aiheesta lisää

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye