Tampereen yliopisto

Väitös: Oppiva opettaja on avain laadukkaaseen koulutukseen

Jaa
Koronapandemia on tuonut näkyvästi esiin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän, sote-alan ammattilaisten työn ja osaamisen sekä näiden merkityksen koko yhteiskunnalle. Korkeatasoinen osaaminen edellyttää laadukasta koulutusta, ja laadukkaan koulutuksen ytimessä ovat osaavat opettajat. Terveystieteiden maisteri Minna Koskimäki tutki väitöskirjassaan sote-alan opettajien mielipiteitä täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. Tulokset kertovat, että täydennyskoulutus on sote-alan opettajille edelleen erittäin tärkeä ammatillisen osaamisen kehittämisen muoto.
Minna Koskimäki. Kuva: Helmi Koskimäki
Minna Koskimäki. Kuva: Helmi Koskimäki

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yhteiskuntaa laajemminkin koskevat tulevaisuudessa muutokset, kuten väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja pula osaavista työntekijöistä, joihin on pyrittävä vastaamaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muutokset näkyvät erityisesti palveluja tarvitsevien asiakkaiden määrän lisääntymisenä sekä siinä, että asiakkaiden elämäntilanteet ja ongelmat saattavat olla hyvin monimutkaisia.

Kasvaneeseen palvelutarpeeseen on vastaamassa entistä vähälukuisempi ammattilaisten joukko, mikä edellyttää uusien, esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämistä ja omaksumista. Sote-alan ammattilaisten osaamisen tulisi pysyä muutoksessa mukana ja koulutusorganisaatiossa toimivien opettajien osaaminen ja sen kehittäminen on tässä avainasemassa.

Opettajien osaamisen ylläpitäminen edellyttää tiedon hyödyntämistä siitä, miten opettajat oppivat työelämässä ja täydennyskoulutuksessa.  

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, mitä suomalaiset sote-alan opettajat ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ajattelevat täydennyskoulutuksesta ja miten he pitävät osaamistaan yllä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.

Tulokset kertovat siitä, että täydennyskoulutus on sote-alan opettajille edelleen erittäin tärkeä ammatillisen osaamisen kehittämisen muoto. Jos koulutus ei tuota lisäarvoa opettajalle, syynä voi olla koulutuksen heikko koordinointi esimerkiksi siten, että sisältö ei vastaa opettajan tarpeita ja opitun asian käytäntöön viemistä ei ole suunniteltu. Tulosten mukaan opettajat oppivat jatkuvasti myös oman työn ohessa, mutta tämä oppimisen väylä on heikosti tunnistettu ja hyödynnetty koulutusorganisaatioissa.

Sote-alan opettajien ajankohtaisia osaamisen kehittämisen tarpeita olivat esimerkiksi pedagogisen osaamisen ja substanssiosaamisen kehittäminen sekä osaamisen lisääminen haastavien opetustilanteiden osalta.

Pedagogista eli opetukseen ja opiskelijoiden oppimiseen liittyvää osaamisen kehittämistä tarvitaan juuri nyt, koska opetus on muuttunut yhä enemmän digitekniikkaa hyödyntäväksi ja erityisesti pandemia-aikana myös ammatillinen koulutus on siirtynyt etäopetukseen. Uusia pedagogisia ratkaisuja edellyttää opettajalta myös opetusryhmien moninaisuus, jolloin ryhmässä on monin eri tavoin oppivia ja erilaisista lähtökohdista tulevia opiskelijoita.

Substanssiosaamisen eli opettajan oman asiantuntija-alueen tietojen ja taitojen päivittäminen on tärkeää, koska työelämän toimintatavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Haastavat opetustilanteet syntyvät usein opiskelijoiden oppimisvaikeuksien ja erilaisten elämäntilanteeseen liittyvien pulmien seurauksena. Opettajat kaipaavat lisää osaamista myös näiden vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseen.

— Keskeistä sote-alan opettajien osaamisen kehittymisessä on koulutusorganisaatioiden oppimis- ja kehittymismyönteinen ilmapiiri, joka ei näyttäydy vain opiskelijoille vaan myös henkilökunnalle, Minna Koskimäki sanoo.

Oppimiseen motivoitunut opettaja tunnistaa omat oppimistarpeensa ja osaa usein etsiä sopivia tapoja hankkia uutta osaamista joko täydentävällä koulutuksella tai monin eri tavoin jokapäiväisessä työssä.

— Uuden tiedon käyttöönottoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja mahdollistaa opettajille reflektointi eli uuden tiedon ja aikaisempien kokemusten pohdinta ja analysointi kollegoiden kanssa sekä aikaa siirtää opittu omaan opetukseen, Koskimäki toteaa.

Minna Koskimäki on kotoisin Tampereelta ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen kaupungin palveluksessa Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen projektissa tutkimuskoordinaattorina sekä Tampereen yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa tuntiopettajana.

Terveystieteiden maisteri Minna Koskimäen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Social and Healthcare Educators´Continuing Professional Development - A Comprehensive model tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.2.2022 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Meeri Koivula Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Minna Koskimäki
minna.koskimaki@tuni.fi

Kuvat

Minna Koskimäki. Kuva: Helmi Koskimäki
Minna Koskimäki. Kuva: Helmi Koskimäki
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye