Jyväskylän yliopisto

Metsänhoidossa tarvitaan muutoksia metsäpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Jaa
Suomessa metsien käyttöä ohjaavat useat eri kansalliset politiikat. Niiden vaikutuksia metsien käyttöön ja metsien mahdollisuuksiin tuottaa hyvinvointia pitkällä aikavälillä ei tunneta, mikä aiheuttaa epävarmuutta päätöksentekijöille. Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, millaista metsänhoitoa tarvitaan, jotta kolmen tärkeimmän metsän käyttöä ohjaavan politiikan tavoitteet täyttyvät. Samalla saatiin selville politiikoiden mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset metsien tuottamiin hyötyihin.
(Kuva: Jyväskylän yliopisto.)
(Kuva: Jyväskylän yliopisto.)

Tutkimuksen mukaan sekä Suomen kansallisen metsästrategian että biotalousstrategian tavoitteet toteutuvat parhaiten, mikäli valtaosaa metsistä joko hoidetaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen keinoin tai suojellaan. Jäljelle jäävää noin kolmasosaa metsistä tulisi tavoitteiden toteuttamiseksi hoitaa tehokasta puuntuotantoa ajatellen. Kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi, että jopa 50 prosenttia metsäalasta suojeltaisiin, minkä seurauksena pitäisi vähentää puun ja bioenergian tuotantoa. Politiikkojen toimeenpano niiden asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman hyvin merkitsisi nykytilanteeseen verrattuna huomattavaa muutosta metsänhoidossa, sillä nykyisin tasaikäinen metsänkasvatus päätehakkuineen on vallitseva tapa.

”Suojelualueita ja jatkuvapeitteistä kasvatusta lisättävä”

Ekologian professori Mikko Mönkkösellä on kaksi tärkeää viestiä päättäjille, jos Suomi pyrkii tosissaan saavuttamaan metsäpolitiikan tavoitteet: ”Ensinnäkin kaikki politiikat edellyttävät suojelualueiden lisäämistä Suomen nykytilaan verrattuna. Toiseksi, kestävän puuntuotannon turvaamiseksi tarvitaan paljon enemmän jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, ja tehopuuntuotanto on sallittava määrätyillä alueilla.”

Tutkimuksessa havaittiin myös epäjohdonmukaisuutta kansallisten politiikkojen välillä ja jopa yhden politiikan sisällä. ”Esimerkiksi Suomen kansallisessa metsästrategiassa metsien käytölle asetettuja tavoitteita ei kaikkia ollut mahdollista saavuttaa samanaikaisesti”, tutkijatohtori Clemens Blattert sanoo. ”Tämä politiikan sisäinen ristiriita johtui suurelta osin asetetusta suuresta puuntuotantotavoitteesta, joka haittasi erityisesti metsien monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista. Biodiversiteettistrategia ja biotalousstrategia olivat sen sijaan johdonmukaisempia ilmoitetuissa tavoitteissaan, sillä näissä politiikoissa keskitytään suppeampaan joukkoon tavoitteita.”

Metsien monikäyttö korostuu politiikoissa

Kaikissa analysoiduissa Suomen politiikka-asiakirjoissa korostettiin metsien monikäyttöä. Jotta sitä voidaan lisätä, tulevaisuudessa politiikoissa on huomioitava laajemmin myös muita kuin puuntuotannon tavoitteita. Toimeenpano vaatii tiedottamista, kannusteita ja tukitoimia metsänomistajille. Politiikkajohdonmukaisuus ja toimeenpanon vaatimukset on tärkeää ottaa huomioon, kun kehitetään uusia politiikkoja tai pannaan täytäntöön EU:n politiikkoja kansallisella tasolla.

Tutkimusta varten tutkijat muotoilivat politiikka-asiakirjat konkreettisiksi tavoitteiksi. Sen jälkeen he selvittivät, mikä on paras metsänhoitotapojen yhdistelmä kunkin politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimuksessa hyödynnettiin yrityskumppani Silo AI:n kanssa kehitettyä uutta optimointityökalua. Lisäksi tutkijat arvioivat, miten optimaaliset metsänhoitotapojen yhdistelmät vaikuttaisivat metsien rakenteeseen ja metsien tuottamien hyötyjen kehitykseen tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Tutkimus on osa monikansallista MultiForest-konsortiohanketta, jota johtaa Jyväskylän yliopiston Boreal Ecosystems -tutkimusryhmä. Hanke kuuluu ERA-NET ForestValue -rahoitusohjelmaan, johon suomalaisten kumppanien osalta rahoitus tulee Suomen Akatemiasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Mönkkönen, professori, bio- ja ympäristötieteiden laitos, mikko.monkkonen@jyu.fi, 0504413682.
Clemens Blattert, tutkijatohtori, bio- ja ympäristötieteiden laitos, clemens.c.blattert@jyu.fi

Kuvat

(Kuva: Jyväskylän yliopisto.)
(Kuva: Jyväskylän yliopisto.)
Lataa
Soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen. (Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto.)
Soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen. (Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto.)
Lataa
(Kuva: Atte Komonen / Jyväskylän yliopisto.)
(Kuva: Atte Komonen / Jyväskylän yliopisto.)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote

Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye