Erityisesti nuorten aikuisten yhteydenotot lisääntyneet Sekasin-chatissa
Viime vuonna nuorten pahan olon taustalla oli eniten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Näin oirehtivat kaikki ikäryhmät, mutta erityisesti 15-19-vuotiaat nuoret. Arjen haasteista Sekasin-chatin keskusteluissa näkyivät selvästi opiskeluun ja työelämään liittyvät ongelmat sekä uupuminen. Itsetuhoisuudesta keskusteltiin edellisvuosien tavoin joka päivä 10 kertaa.
Opiskelu- ja työelämän taitekohdassa olevien 25-29-vuotiaiden nuorten aikuisten määrä on ollut hienoisessa nousussa koko pandemian ajan.
”Ikäryhmään kuuluu heitä, jotka ovat opiskelleet miltei koko tähänastisen tutkintonsa etänä ja itsenäisesti. Se uuvuttaa, mutta vaikuttaa myös ajatuksiin tulevaisuudesta. Nuoret kysyvät, tuleeko minusta ikinä mitään, valmistunko ja jos valmistun, niin kannattaako minun olla töissä tällaisessa maailmassa”, Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana tiivistää.
”Avun hakemisen kynnyksen madaltuminen myös nuorten aikuisten kohdalla on tärkeää, koska itsenäistyvän nuoren yksin pärjäämisen paine voi olla erityisen kova, ja samaan aikaan jonot mielenterveyspalveluihin ovat kohtuuttoman pitkät”, sanoo Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää.
Hyvinvointialueet taitekohta myös nuorten avun järjestämiselle
Vuonna 2021 Sekasin-chattiin tuli yhteydenottoja edellisvuoden tavoin yhteensä reilut 170 000. Vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan.
SOS-Lapsikylän ehkäisevästä työstä ja laadusta vastaava johtaja Kati Palsanen näkee, että maantieteelliset, virka-ajat ja fyysiset paikat ylittävälle nuorten omalle auttamiskanavalle on valtava kysyntä. Palsanen muistuttaa, että uudet hyvinvointialueet ovat taitekohta myös nuorten avun järjestämiselle.
”Kun luodaan digitaalisia palveluita uusille hyvinvointialueille, olisi tärkeää ottaa huomioon, että nuoret osaavat jo hakea apua Sekasin-chatin kautta. Siksi vastaavia hyvinvointialueiden omia digipalveluja ei välttämättä tarvita. Lasten ja nuorten näkökulmasta olisi oleellista laittaa innovatiivisuus siihen, miten muodostuu jatkopolku niille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat chatin lisäksi muuta tukea”, Palsanen sanoo.
Viime vuosi on osoittanut myös vapaaehtoistoiminnan arvon Sekasin-chatissa.
”Yhä useampi Sekasin-chatin aikuinen on koulutettu vapaaehtoinen. Ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten yhteistoiminnalla voimme saavuttaa samaan aikaan inhimillisiä ja tehokkaita tuloksia”, sanoo Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana.
Sekasin Kollektiivi on lukuisten toimijoiden yhteenliittymä, jonka yhteinen visio on, ettei kukaan nuori jää pahan olonsa kanssa yksin. Tuemme nuoria verkossa eri tavoin, kehitämme jatkuvasti olemassa olevia tukimuotoja ja kokeilemme uusia. Kohtaamme nuoria Sekasin-chatissa, ryhmä-chatissa ja Discord yhteisössä. Toiminnassa on mukana sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisten lisäksi suuri joukko vapaaehtoistoimijoita. Sekasin Kollektiivin koordinaatiosta vastaa MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto sekä SOS-Lapsikylä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Raappana
Toiminnanjohtaja
Sekasin Kollektiivi
satu.raappana@sekasin.fi
040 840 6681
Kati Palsanen
johtaja, laatu ja ehkäisevä työ
kati.palsanen@sos-lapsikyla.fi
040 8251620
Leena Suurpää
Nuorten turvatalotoiminnan johtaja
Suomen Punainen Risti
leena.suurpaa@punainenristi.fi
050 5438251
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme