Koulutusuudistukset vaativat onnistuakseen vahvaa tietopohjaa, riittävää jälkiarviointia sekä riittävää resursointia
8.2.2022 06:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomessa toteutettiin vuosina 2017–2021 lukuisia mittavia koulutuksen reformeja, joilla mm. laajennettiin oppivelvollisuutta ja uudistettiin koulutuksen rakenteita. Uudistusten taustalla ollut tietopohja näyttäytyy kuitenkin osin heikkona, eikä reformien vaikutuksia ole seurattu tai arvioitu huolellisesti.
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen (KTT) ja Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen (KTT) toteavat tuoreessa lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa, että koulutuspolitiikan reformien toteuttamisessa tulisi painottaa vaiheittaista toimeenpanoa ja kokeiluja, laadukasta jälkiarviointia sekä reformien pohjautumista tutkittuun tietoon. Koulutusuudistusten vaikutuksia on haasteellista ennakoida, sillä vaikutukset voivat vaikuttaa joihinkin ryhmiin positiivisesti ja toisiin taas negatiivisesti. Vaikutusten riskejä voitaisiin kuitenkin vähentää nimenomaan vaiheittaisella toimeenpanolla. Jälkiarvioinnit taas tuottaisivat tietoa mahdollisten korjaavien tai uusien toimenpiteiden pohjaksi.
– Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi harvoista koulutuksen reformeista, jonka vaikutuksista on tarjolla kohtuullisen paljon tutkimusnäyttöä. Sen vaikutuksista laadittiin varsin kattava jälkiarviointisuunnitelma jo lainsäädäntövaiheessa. Koulutuskentällä on sen sijaan toteutettu useita muita reformeja ja pienempiä hankkeita, jotka eivät ole pohjautuneet tutkittuun tietoon ja joiden tavoitteita ei määritelty selkeästi, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Tutkittuun tietoon pohjautuva lähestymistapa on erityisen tärkeä niiden koulutuspoliittisten toimenpiteiden kohdalla, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin.
Suomi vähentänyt koulutuksen resursseja
Monilla koulutuksen uudistuksilla on hyvää tarkoittavia tavoitteita, mutta niiden vaikutukset lapsiin riippuvat lopulta käytettävissä olevista resursseista. Myös oppivelvollisuuden laajentamisen hyödyt voivat vaarantua, jos uudistusta ei resursoida riittävästi.
Suomi on yksi harvoja maita, joissa koulutuspanostukset ovat laskeneet 2010-luvulla. Vuonna 2019 koulutusmenojen osuus bkt:sta oli 5,1 prosenttia. Useimmissa muissa maissa koulutuspanostuksia on päinvastoin lisätty, ja Suomi onkin tippunut koulutukseen käytettyjen panosten vertailussa OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.
Opiskelijakohtaiset koulutusmenot laskivat vuosina 2012–2018 Suomen lisäksi ainoastaan Venäjällä, Kreikassa ja Sloveniassa. Useimmissa maissa koulutuspanostuksia lisättiin merkittävästi samalla aikavälillä, Virtanen ja Karhunen kirjoittavat.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys vuosina 2000–2019. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen talous [verkkojulkaisu]).Koulutuksen kokonaisresursseja on lisätty parin viime vuoden aikana, mutta lisäykset eivät ole riittäneet paikkaamaan aiemmin tehtyjä menoleikkauksia. Suurimpien leikkausten kohteena on Suomessa ollut ammatillinen koulutus, jonka leikkaukset ovat tutkijoiden mukaan erityisen huolestuttavia.
– Ammatillinen koulutus kohdistuu suurimmassa syrjäytymisriskissä oleviin nuoriin. Resurssien karsimisella voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa, huomauttaa Etlan Hanna Virtanen.
Virtanen, Hanna & Karhunen, Hannu: Koulutuspolitiikan reformit ja resurssit 2017–2021. Lapsiasiavaltuutetun kertomus
Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa 8.2. eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsiasiavaltuutettu tekee kolme ehdotusta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi: muutoksia esitetään nyt perustuslakiin, lastensuojeluun ja koulutusresursseihin.
Liite:
Kuvio 1. Koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys vuosina 2000–2019. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen talous [verkkojulkaisu]).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
![Kuvio 1. Koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys vuosina 2000–2019. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen talous [verkkojulkaisu]).](/data/images/00459/673876a1-134d-4e9c-a112-de6956cbc218-w_240.JPG)
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme