Koulutusuudistukset vaativat onnistuakseen vahvaa tietopohjaa, riittävää jälkiarviointia sekä riittävää resursointia
8.2.2022 06:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Suomessa toteutettiin vuosina 2017–2021 lukuisia mittavia koulutuksen reformeja, joilla mm. laajennettiin oppivelvollisuutta ja uudistettiin koulutuksen rakenteita. Uudistusten taustalla ollut tietopohja näyttäytyy kuitenkin osin heikkona, eikä reformien vaikutuksia ole seurattu tai arvioitu huolellisesti.
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen (KTT) ja Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen (KTT) toteavat tuoreessa lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa, että koulutuspolitiikan reformien toteuttamisessa tulisi painottaa vaiheittaista toimeenpanoa ja kokeiluja, laadukasta jälkiarviointia sekä reformien pohjautumista tutkittuun tietoon. Koulutusuudistusten vaikutuksia on haasteellista ennakoida, sillä vaikutukset voivat vaikuttaa joihinkin ryhmiin positiivisesti ja toisiin taas negatiivisesti. Vaikutusten riskejä voitaisiin kuitenkin vähentää nimenomaan vaiheittaisella toimeenpanolla. Jälkiarvioinnit taas tuottaisivat tietoa mahdollisten korjaavien tai uusien toimenpiteiden pohjaksi.
– Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi harvoista koulutuksen reformeista, jonka vaikutuksista on tarjolla kohtuullisen paljon tutkimusnäyttöä. Sen vaikutuksista laadittiin varsin kattava jälkiarviointisuunnitelma jo lainsäädäntövaiheessa. Koulutuskentällä on sen sijaan toteutettu useita muita reformeja ja pienempiä hankkeita, jotka eivät ole pohjautuneet tutkittuun tietoon ja joiden tavoitteita ei määritelty selkeästi, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Tutkittuun tietoon pohjautuva lähestymistapa on erityisen tärkeä niiden koulutuspoliittisten toimenpiteiden kohdalla, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin.
Suomi vähentänyt koulutuksen resursseja
Monilla koulutuksen uudistuksilla on hyvää tarkoittavia tavoitteita, mutta niiden vaikutukset lapsiin riippuvat lopulta käytettävissä olevista resursseista. Myös oppivelvollisuuden laajentamisen hyödyt voivat vaarantua, jos uudistusta ei resursoida riittävästi.
Suomi on yksi harvoja maita, joissa koulutuspanostukset ovat laskeneet 2010-luvulla. Vuonna 2019 koulutusmenojen osuus bkt:sta oli 5,1 prosenttia. Useimmissa muissa maissa koulutuspanostuksia on päinvastoin lisätty, ja Suomi onkin tippunut koulutukseen käytettyjen panosten vertailussa OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.
Opiskelijakohtaiset koulutusmenot laskivat vuosina 2012–2018 Suomen lisäksi ainoastaan Venäjällä, Kreikassa ja Sloveniassa. Useimmissa maissa koulutuspanostuksia lisättiin merkittävästi samalla aikavälillä, Virtanen ja Karhunen kirjoittavat.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys vuosina 2000–2019. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen talous [verkkojulkaisu]).Koulutuksen kokonaisresursseja on lisätty parin viime vuoden aikana, mutta lisäykset eivät ole riittäneet paikkaamaan aiemmin tehtyjä menoleikkauksia. Suurimpien leikkausten kohteena on Suomessa ollut ammatillinen koulutus, jonka leikkaukset ovat tutkijoiden mukaan erityisen huolestuttavia.
– Ammatillinen koulutus kohdistuu suurimmassa syrjäytymisriskissä oleviin nuoriin. Resurssien karsimisella voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa, huomauttaa Etlan Hanna Virtanen.
Virtanen, Hanna & Karhunen, Hannu: Koulutuspolitiikan reformit ja resurssit 2017–2021. Lapsiasiavaltuutetun kertomus
Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa 8.2. eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsiasiavaltuutettu tekee kolme ehdotusta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi: muutoksia esitetään nyt perustuslakiin, lastensuojeluun ja koulutusresursseihin.
Liite:
Kuvio 1. Koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys vuosina 2000–2019. (Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen talous [verkkojulkaisu]).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Työllistymisen kannustimet parantuneet selvästi – lisätyön kannustimissa yhä isoja ongelmia20.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kokoaikatyön vastaanottamisen taloudelliset esteet eli työttömyysloukut ovat vähentyneet alle kolmannekseen Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Etlan tuoreen laskelman mukaan työttömyysloukussa on vuonna 2026 edelleen arviolta 49 000 henkilöä. Jos vuoden 2017 lainsäädäntö olisi jätetty voimaan, työttömyysloukussa olisi ollut peräti 171 000 suomalaista ja vuoden 2022 lainsäädännöllä 128 500. Samalla työttömyysloukun luonne on muuttunut: aiemmin loukussa olivat lapsiperheet, kun nykyään loukku on siirtynyt pienituloisiin toimeentulotukea ja asumistukea saaviin. Ansiopäivärahaa saaneiden työttömyysloukut ovat lähes kadonneet, mutta sen sijaan perusturvan saajilla loukkuja on yhtä paljon kuin aiemmin. Tuloloukut eli työssä olevien esteet pienten lisäansioiden tekemiseen eivät myöskään ole Suomessa vähentyneet.
Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu
Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.
Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.
”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote
Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.
”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


