Sijoittajat epävarmoina – rahastoista lunastettiin tammikuussa 226 miljoonaa euroa
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin yhteensä 85 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 62 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin yhteensä 136 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 90 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 148 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2022 |
Osakerahastot |
-136 |
-136 |
60 048 |
Yhdistelmärahastot |
85 |
85 |
32 367 |
Pitkän koron rahastot |
-90 |
-90 |
32 234 |
Lyhyen koron rahastot |
-148 |
-148 |
18 460 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
62 |
62 |
10 398 |
YHTEENSÄ |
-226 |
-226 |
153 507 |
Tammikuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Yhdysvaltain keskuspankin suunnitelmat kiristää rahapolitiikkaa markkinaodotuksia nopeampaa tahtia vaikuttivat voimakkaasti korkomarkkinoihin. Korkomarkkinoiden nopeat muutokset taas loivat epävarmuutta globaaleille osakemarkkinoille. Osakeindekseissä nähtiin teknoyhtiöt edellä merkittäviä alaspäin suuntautuvia korjausliikkeitä. Maailmantalouden kasvuennusteet arvioivatkin kuluvalle vuodelle hitaampaa talouskasvua kuin viime vuonna. Yrityksiltä odotetaan silti edelleen vahvoja tulosnäkymiä.
Korot nousivat tammikuussa, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjan korko nousi pitkästä aikaa plussan puolelle. Myös muiden euroalueen valtioiden joukkovelkakirjojen korot nousivat. Euroopan keskuspankin haasteena ovat euroalueen maiden rakenteelliset ongelmat.
”Historiallisesti katsottuna tammikuun korjausliike osakemarkkinoilla oli odotettavissa ja se antoi hyviä tilaisuuksia sijoittamiselle ja säästämiselle. Kuukausisäästäjä on edelleen ajallisen hajautuksensa ansiosta voinut nukkua yönsä erinomaisesti. Kehittyvillä markkinoilla ja Euroopassa epävarmuutta lisää kiristynyt geopoliittinen tilanne Venäjän ja Ukrainan rajalla sekä mahdollisten lisäsanktioiden vaikutukset”,summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti globaalisti, Tyynenmeren alueelle, Pohjoismaihin ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 219 miljoonaa euroa.Pääomia lunastettiin pääasiassa kehittyville markkinoille, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista yhteensä 323 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,69). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2022 |
Tuotto |
Suomi |
2 |
2 |
7 196 |
14 % |
Pohjoismaat |
52 |
52 |
8 121 |
15 % |
Eurooppa |
-143 |
-143 |
6 649 |
18 % |
Pohjois-Amerikka |
-130 |
-130 |
7 763 |
25 % |
Japani |
40 |
40 |
641 |
0 % |
Tyynenmeren alue |
67 |
67 |
1 011 |
1 % |
Kehittyvät markkinat |
-50 |
-50 |
5 889 |
6 % |
Maailma |
60 |
60 |
21 157 |
17 % |
Toimialarahastot |
-34 |
-34 |
1 622 |
14 % |
YHTEENSÄ |
-136 |
-136 |
60 048 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain globaalisti valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 4 miljoonaa euroa. Kaikista muista rahastoluokista varoja lunastettiin, yhteensä 94 miljoonaa euroa.Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 2,0 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,52).
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2022 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-8 |
-8 |
5 877 |
-3,1 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-57 |
-57 |
9 800 |
-1,9 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-10 |
-10 |
3 682 |
1,1 % |
Valtioriski maailma |
3 |
3 |
163 |
2,0 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-15 |
-15 |
7 604 |
0,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-4 |
-4 |
1 833 |
0,8 % |
Kehittyvät markkinat |
1 |
1 |
3 275 |
0,5 % |
YHTEENSÄ |
-90 |
-90 |
32 234 |
|
Rahastoraportti, tammikuu 2022
Markkinakatsaus, tammikuu 2022
Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan suomessa sijoitusrahastoja omistavien henkilöiden lukumäärä vuonna 2019 oli yli 1,25 miljoonaa eli noin 23 prosenttia suomalaisista. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani rahastoja omistaville henkilöille oli 3 900 euroa Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa13.8.2025 09:59:10 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa. Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla. Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron11.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme