Tutkijat selvittivät ihmisen geenisäätelyyn osallistuvien proteiinien vuorovaikutuksia
14.2.2022 11:19:06 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Transkriptiotekijät ovat tärkeä joukko proteiineja: ne ylläpitävät solujemme kehittymistä, erilaistumista ja tasapainoa. Transkriptiotekijät myös ohjaavat geenien ilmentymistä solujen kaikissa kehitysvaiheissa. Jos transkriptiotekijöiden viestinnässä tapahtuu virheitä, ne voivat aiheuttaa ihmiselle kehityshäiriöitä ja sairauksia.
Transkriptiotekijöiden sitoutumista DNA:han on tutkittu laajasti. Tutkijat eivät kuitenkaan ole saavuttaneet hyvää ymmärrystä siitä, miten transkriptiotekijät ovat yhteydessä muihin proteiineihin.
Tuoreessa Helsingin yliopiston tutkimusryhmän analyysissa tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa transkriptioproteiinien vuorovaikutuksia toisiin proteiineihin laajamittaisesti. Uusi tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.
– Esittelimme yli 100 transkriptiotekijää koskevan kattavan vuorovaikutusanalyysin, jossa kuvataan yli 7 000 vuorovaikutussuhdetta transkriptioproteiinien ja muiden proteiinien välillä. Suuri osa vuorovaikutuksesta tapahtuu tumassa ja vaikuttaa merkittävästi geenisäätelyyn, kertoo tutkimusjohtaja Markku Varjosalo Biotekniikan instituutista (HiLIFE Helsinki Institute of Life Science).
Tulokset luovat pohjaa lääkekehitykselle
Tutkimuksessa tunnistettujen lukuisten vuorovaikutussuhteiden avulla tutkijat havaitsivat transkriptiotekijäryhmiä, joilla on jokin tietty biologinen tehtävä, kuten esimerkiksi kromatiinin muokkaaminen tai RNA:n silmukointi.
Lähes puolet tutkituista transkriptiotekijöistä oli vuorovaikutuksessa NFI-perheen transkriptiotekijöiden kanssa.
– NFI-perheen transkriptiotekijöiden tiedetään säätelevän lukuisia geenejä, ihmisen elinten syntyä ja varhaiskehitystä. NFI-transkriptiotekijöiden toiminnan poikkeukset taas ovat yhteydessä eri syöpiin, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Helka Göös.
Uudet löydökset luovat pohjaa jatkotutkimukselle sekä lääkekehitykselle.
– Laboratoriomme on viimeisen kymmenen vuoden ajan tutkinut ja tunnistanut aktiivisesti yksittäisten transkriptiotekijöiden mutaatioihin liittyviä tautimekanismeja eri syövissä ja immuunipuutossairauksissa. Transkriptiotekijöistä tuottamamme mittava tietovaranto voi toimia hyödyllisenä lähteenä jatkossa lääketutkimuksissa, joissa kehitetään lääkehoitoja transkriptiotekijöihin liittyviin sairauksiin, Varjosalo kertoo.
Alkuperäinen julkaisu: Helka Göös, Matias Kinnunen, Kari Salokas, Zenglai Tan, Xiaonan Liu, Leena Yadav, Qin Zhang, Gong-Hong Wei, Markku Varjosalo. Human transcription factor protein interaction networks. Nature Communications, 2022. DOI: 10.1038/s41467-022-28341-5
Lisätietoja:
Markku Varjosalo, tutkimusjohtaja, Biotekniikan instituutti, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Puh. 02 941 594 13
markku.varjosalo@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rikosten määrässä ei suurta muutosta10.4.2026 11:46:13 EEST | Tiedote
Rikosten määrä pysyi pääosin ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna: Seksuaalirikokset lisääntyivät, mutta petosrikosten kasvu taittui. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Varhaisempi ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulutukseen9.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön8.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme