Seksuaalinen häirintä ja väkivalta uhkaavat nuorten osallisuutta: sosiaaliset suhteet ja usko vaikuttamismahdollisuuksiin voivat kutistua

Seksuaalista häirintää tai seksuaaliväkivaltaa kokeneilla nuorilla on selvästi muita nuoria matalampi osallisuuden kokemus. Tulos käy ilmi Kouluterveyskyselystä 2019, johon vastasivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä toisen asteen 1. ja 2. vuoden opiskelijat.

Yhteys oli vahvempi seksuaaliväkivallan kohdalla. Lisäksi nuoremmilla vastaajilla seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset olivat vahvemmin yhteydessä matalaan osallisuuden kokemukseen kuin toisen asteen opiskelijoilla.

Osallisuuden kokemusta mitattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämällä osallisuusindikaattorilla, joka kertoo muun muassa siitä, kokeeko vastaaja, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa, hänen tekemisillään on merkitystä ja hän kuuluu itselleen tärkeään yhteisöön.

Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta heikentävät nuoren hyvinvointia monin tavoin, ja vaikutukset heijastuvat pitkälle tulevaan. Nyt havaitut yhteydet matalampaan osallisuuden kokemukseen syventävät ymmärrystä haitallisista vaikutuksista.

”Osallisuuden heikentyessä merkityksellisyyden kokemukset saattavat hiipua, jolloin oma elämä voi alkaa tuntua arvottomalta. Sosiaaliset suhteet voivat kutistua ja usko mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään vähentyä”, toteaa THL:n tutkija Lotta Virrankari.

Poikien ja tyttöjen välillä eroja

Tytöt kokevat seksuaalista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa poikia useammin.

Kouluterveyskyselyjen perusteella tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Vuoden 2019 kyselyssä noin kolmasosa tytöistä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää, vuoden 2021 kyselyssä noin puolet. Myös vammaiset lapset ja nuoret sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat häirintää ja seksuaaliväkivaltaa muita useammin.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että poikien joukossa seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta näkyivät tyttöjä selvästi vahvemmin osallisuuden kokemuksessa.

”Pojat kokevat vahvaa häpeää seksuaalisesta häirinnästä, minkä taustalla voi olla vallitseva käsitys seksuaalisen häirinnän sukupuolittuneisuudesta naisista uhreina ja miehistä tekijöinä”, Virrankari pohtii.

Osallisuuden ja seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yhteyksiä ei ole aiemmin tutkittu

Osallisuuden kokemuksen yhteyksiä seksuaaliseen häirintään ja seksuaaliväkivaltaan selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.

”Syy-seuraussuhdetta ei tällä kyselyaineistolla voitu tutkia, mutta oletettavasti suunta menee vahvemmin niin, että seksuaalinen häirintä ja väkivalta heikentävät osallisuuden kokemusta. Haavoittuvassa asemassa olevilla on tosin muita matalampi osallisuuden kokemus, mutta olisi liian suoraviivaista sanoa, että väkivallalle altistava mekanismi olisi nimenomaan osattomuus”, sanoo THL:n tutkija Lars Leemann.

Aiemmin on saatu selville, että matala osallisuuden kokemus on yhteydessä koulukiusatuksi joutumiseen, koulukiusaamiseen osallistumiseen sekä nuoren kokemaan vanhempien henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan.

Lasten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä on estää häirintää ja väkivaltaa. Tätä tukee käynnissä oleva seksuaalirikoslain uudistus. Hallituksen helmikuinen esitys koventaisi tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Uusilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös verkkohäirintään.

Osallisuuden kokemuksella voi kuitenkin olla ennaltaehkäisevä tai väkivallan seurauksia lieventävä vaikutus.

”Jos nuori esimerkiksi luottaa apua tarjoaviin aikuisiin, hänellä on useita tukevia aikuisia ja hän tietää, mihin voi ottaa yhteyttä, hän saattaa uskaltaa kertoa kokemuksistaan herkemmin ja saada aiemmin apua. Tietoisuutta voidaan lisätä myös julkisella keskustelulla, josta Me Too -liike on hyvä esimerkki”, Virrankari kuvailee.

Tarve tuottaa tietoa osallisuuden ja väkivallan välisistä yhteyksistä liittyy Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaan, jonka toimeenpanoon THL osallistuu.

Tutkimuksen toteutti THL:n Sokra-koordinaatio, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lähteet

Virrankari, Lotta & Leemann, Lars (2022) Osallisuuden kokemus ja seksuaalinen häirintä: Koulu-terveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 13/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Virrankari, Lotta & Leemann, Lars (2022) Osallisuuden kokemus ja seksuaaliväkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Lue lisää

Julkaisut ovat osa sarjaa, jossa on tarkasteltu eri tekijöiden yhteyttä nuorten osallisuuden kokemukseen:

• Osallisuuden kokemus ja vanhempien henkinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia (THL 2021)
• Osallisuuden kokemus ja vanhempien fyysinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia (THL 2021)
• Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia (THL2020)

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma (STM 2019)

Tutustu laajemmin Kouluterveyskyselyjen tuloksiin (vuosittain, alueittain jne.)

Osallisuusindikaattori

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra

Yhteystiedot

Lotta Virrankari
tutkija
THL
puh. 029 524 7619
etunimi.sukunimi@thl.fi

Lars Leemann
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi