Vesistöjen haitallista vieraslajia kanadanvesiruttoa voitaisiin käyttää biokaasun tuotannossa
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä ElodeaII-hankkeessa kehitettiin menetelmiä vesiruton poistamiseksi vesistöistä. Hankkeessa tutkittiin myös tapoja vesiruttobiomassan hyödyntämiseen sekä peltolannoitteena että lisäsyötteenä biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. Kolmivuotinen hanke toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Oulu:n kanssa.
Raivausnuottaus vaatii vielä jatkokehittelyä
Kanadanvesirutto voi kasvattaa laajoja, jopa koko järven laajuisia massakasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja aiheuttavat hajotessaan happikatoa ja lisäävät siten järvien rehevöitymistä. Massakasvustot myös haittaavat järvien virkistyskäyttöä.
Vesiruttokasvuston poistoa tutkittiin Kuusamon Vuotunki-järvellä. Kasvimassan poistoon kehitettiin kohteeseen räätälöity raivausnuotta. Järvestä poistettiin kahden vuoden aikana kaikkiaan noin 23 000 kiloa kasvimassaa.
”Raivausnuottauksella ei juurikaan ollut haitallisia vaikutuksia veden laatuun ja nuottauksen mukana poistetut muut, luontaiset vesikasvit, näyttivät palautuvan nopeasti. Raivausnuottaus oli kuitenkin työlästä ja hidasta. Työläin vaihe oli biomassan siirtäminen rannalle, se vaati lihasvoiman lisäksi koneita. Erityisesti tähän työvaiheeseen tarvittaisiin uusia innovaatioita”, kertoo projektipäällikkö Ritva Nilivaara SYKEstä.
Vesiruton lannoitusvaikutukset olivat vähäisiä
Järvestä kerätty kanadanvesiruton biomassa levitettiin peruna- ja kokoviljasäilörehun lannoitekokeisiin peltokoealoille. Tarkoituksena oli tutkia mahdollisuutta hyödyntää biomassan sisältämiä ravinteita peltojen viherlannoitteena.
”Biomassan peltolevitys onnistui maatalouskoneilla hyvin, mutta biomassasta ei saatu tämän lyhyen kokeen aikana esiin lannoitevaikutuksia. Toisaalta massasta ei ollut viljelykasveille haittaakaan, joten peltolevitys voisi olla kustannustehokas ratkaisu vesiruton loppusijoitukseen,” kertoo Nilivaara.
Biomassan levityksestä voisi olla perunapelloille hyötyäkin. Kun vesiruton mikrobeja tutkittiin laboratoriossa, havaittiin, että jotkin vesiruton bakteerit estivät tehokkaasti perunarupea aiheuttavien bakteerien ja kohtalaisesti perunaseittiä aiheuttavan sienen kasvua. Myös peltokokeissa havaittiin, että vesiruttomassa vähensi perunaseittiä.
Vesiruttoa voitaisiin käyttää biokaasun tuotannossa yhdessä nurmirehun kanssa
”Vesiruton biomassa paransi biokaasutuksen metaanisaantoa, ja biomassan käyttö biokaasun tuotannon lisäsyötteenä on tietyin reunaehdoin jopa kannattavaa”, arvioi Ritva Nilivaara.
Tätä selvitettiin laboratorio- ja maatilamittakaavan kokeissa. ”Tavanomaiset nurmirehun korjuu- ja varastointimenetelmät soveltuivat biomassan käsittelyyn, mutta koska biomassa on silppuuntuvaa ja märkää, sen käsittely on hitaampaa”, kuvailee Nilivaara.
Biomassa pystyttiin kuljettamaan biokaasulaitokselle paaleissa, kun siihen seostettiin nurmea.
Myös biomassan säilöntää tutkittiin. Säilöntä onnistui huonosti minisiiloissa, joissa säilytys perustui käymiseen. ”Käymistä rajoittivat biomassan vähäinen kuiva-ainepitoisuus ja todennäköisesti myös niukka liukoisten hiilihydraattien pitoisuus. Nurmirehun lisäys kuitenkin edisti säilönnän onnistumista”, kuvailee Nilivaara.
Paikalliset olivat hankkeessa innokkaasti mukana
”Vuotunkilaiset ja kuusamolaiset osallistuvat innokkaasti hankkeen maastotöihin ja vesiruton käsittelymenetelmien kehittämiseen. Vuotungin maamiesseuran naisosaston työ vesiruton torjumiseksi jopa palkittiin vuonna 2019 Pohjois-Pohjanmaan maisematekona”, kertoo Ritva Nilivaara.
Hankkeessa kehitetty raivausnuotta kiinnosti laajasti alan toimijoita ja sitä käytettiin useissa vesikasvien poistokohteissa. ”Maamiesseura ja kalaveden osakaskunta tekivät aktiivista työtä hankkeen toimien onnistumiseksi ja olivat maastotöissä mukana vauvasta vaariin.”
ElodeaII-hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta, Koneyrittäjät ry, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Hankkeen loppuraportti:
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2022
Vesiruton energia ja ravinteet talteen – Elodea II -hankkeen loppuraportti (helda.fi)
http://hdl.handle.net/10138/341196
Vesiruton poistosta ja hyödyntämismahdollisuuksista tuotettiin esittelymateriaalia vesistöjen hoitoa ja kunnostusta varten:
Video: Vesiruton raivausnuottaus ja hyötykäyttömahdollisuudet – ElodeaII (YouTube)
https://youtu.be/L6THcN9irnU
Videossa kuvataan vesiruton raivausnuottaus ja jatkokäsittely vaihe vaiheelta.
Video: ElodeaII – Vesiruton energia ja ravinteet kiertoon (YouTube)
Videossa esitellään ElodeaII-hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä sekä yhteistyön ja paikallisten toiminnan merkitystä hankkeessa. Videolla myös innostetaan eri toimijoita mukaan konkreettiseen vesien- ja ympäristönhoitotyöhön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Ritva Nilivaara
Suomen ympäristökeskus
p. 029 525 2052
etunimi.sukunimi@syke.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Lugn början på cyanobakteriesäsongen19.6.2025 13:14:48 EEST | Pressmeddelande
Antalet observationer av cyanobakterier är måttligt, vilket är typiskt för början av sommaren. Lite cyanobakterier har påträffats på sina håll i insjöar, främst i Södra Finland. I kustområdena har cyanobakterier observerats i något mindre utsträckning än vad som är vanligt för den här tiden på året. Hittills har inga större mängder cyanobakterier observerats på öppna havsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme