Kokonaiskestävällä aluekehittämisellä turvallinen ja houkutteleva Keski-Suomi
Kutsu medialle: Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -hankkeeen loppuseminaari perjantaina 11.3.2022 klo 12.00-14.00, Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen Tietoniekka-tila (Seminaarinkatu 15, 1. krs) & etäyhteys (Zoom)
----------
”Aluekehittäminen saattaa tuntua kaukaiselta tilanteessa, jossa lähialueellamme on aloitettu sota. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastainen, sillä Venäjän asevoimien hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta aluekehittämiseen, joka vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista”, projektitutkija Jan Kunnas sanoo. ”Tilanne korostaa esimerkiksi tarvetta maatalouteen, joka turvaa elintarvikkeiden saannin toimimalla ilman fossiilisia tuotantopanoksia. Ukrainan kevätkylvöt voivat jäädä tekemättä sodan jatkuessa vielä kuukauden.”
Hankkeen keskeinen lähtökohta on ollut näkemys siitä, että ainoastaan ympäristön tilaa heikentämätön aluekehitys voi olla kestävää. Kokonaiskestäväksi voidaan kutsua ekologisesti kestävällä pohjalla olevaa aluekehitystä, joka on myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.
Tutkijat peräänkuuluttavat paluuta niin sanottuun aluepoliittisesti herkkään aluekehittämiseen, joka tulee toteuttaa ekologisen kestävyyden rajoissa. Tulevaisuudessa on tähdättävä alueiden välisten kehityserojen tasaamiseen, mikä edistää sosiaalista kestävyyttä ja ehkäisee yhteiskunnan jakautumista. Kokonaisvaltaisen ympäristökriisin oloissa pelkkä talouskasvun maksimointi jollain alueella ei enää riitä aluekehittämisen tehtäväksi.
Keski-Suomesta edelläkävijä ympäristöasioissa?
”Yhteisellä planeetallamme Keski-Suomi ei ole suojassa globaalien ympäristökriisien, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon suorilta ja välillisiltä vaikutuksilta”, Kunnas muistuttaa. Aluekehitys, joka ei ole ekologisesti kestävää, ei voi pidemmän päälle myöskään ylläpitää maakunnan kilpailukykyä.
Niin sanotut hyvän elämän tekijät voivat tuoda alueelle kilpailuetua. Laadukas rakennettu ympäristö ja monimuotoinen lähiluonto sekä riittävät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ovat tulevaisuusinvestointeja. Aluekehitysrahoitusta onkin suunnattava nykyistä kohdennetummin edistämään toimintaa, joka pitää yllä ja parantaa ympäristön tilaa.
Globaalien ongelmien vaatimat ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia edelläkävijöille. ”Tämä tarjoaa Keski-Suomelle tilaisuuden nostaa profiiliaan ja tehdä aluetta tunnetuksi ongelmien ratkaisijana. Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on luoda sitä”, Kunnas visioi.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Kestävät aluekehityshankkeet -video
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teea Kortetmäki, Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -hankkeen vastuullinen johtaja, Jyväskylän yliopisto, teea.t.kortetmaki@jyu.fi, p. 040 183 4918
Jan Kunnas, jan.kunnas@gmail.com p. 044 973 9320
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Psykoterapian voima löytyy vuorovaikutuksesta ja oman suunnan selkiytymisestä (Lilja)10.9.2025 12:07:57 EEST | Tiedote
PsL Jaana Lilja tarkasteli väitöskirjassaan psykoterapiaa aineistolähtöisesti psykoterapiakontekstissa oman työnsä ja asiakkaidensa psykoterapiakokemusten kautta. Tutkimuksen tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin ja hänen asiakkaidensa vapaamuotoiset kirjoitelmat.
Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja Tuomo Äkkinen: Yksikin innostava hetki voi avata oven tieteen pariin10.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän ylipiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen yliopistonopettaja Tuomo Äkkinen aloitti Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtajana 1.8.2025. Hänen tavoitteenaan on niin lasten kuin aikuistenkin kiinnostuksen herättäminen tiedettä, tutkimusta ja tietoa kohtaan, mikä onnistuu parhaiten silloin, kun tiedettä lähestytään tutuista ja käytännöllisistä lähtökohdista itse tekemällä.
Befolkningsförändringen syns redan i skolornas vardag – hur ser likabehandling i lärandet ut och vad är den grundläggande utbildningens framtid?9.9.2025 14:20:35 EEST | Tiedote
På 2020-talet ordnar kommunerna grundläggande utbildning i differentierade demografiska förhållanden. I flera kommuner i Finland minskar antalet barn betydligt under de närmaste åren, i tillväxtcentrumen präglas utvecklingen däremot av en ökning i den flerspråkiga befolkningen. En färsk utredning som undervisnings- och kulturministeriet beställt ger en lägesbild av nuläget och framtidsutsikterna för ordnandet av den grundläggande utbildningen i väldigt olika typer av finländska kommuner.
Väestönmuutos näkyy jo koulujen arjessa – miltä näyttää oppimisen yhdenvertaisuus ja perusopetuksen tulevaisuus?8.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti, kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu. Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.
Lihavuuden ehkäisy lapsuudessa on keskeistä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä8.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan runsas reipas ja rasittava liikunta, hyvä fyysinen kunto ja terveellinen ruokavalio tukevat valtimoiden terveyttä lapsuudessa ja nuoruudessa. Erityisesti reipas ja rasittava liikunta sekä lihavuuden ehkäisy ovat avainasemassa sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme