Kokonaiskestävällä aluekehittämisellä turvallinen ja houkutteleva Keski-Suomi
9.3.2022 15:50:53 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kutsu medialle: Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -hankkeeen loppuseminaari perjantaina 11.3.2022 klo 12.00-14.00, Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen Tietoniekka-tila (Seminaarinkatu 15, 1. krs) & etäyhteys (Zoom)
----------
”Aluekehittäminen saattaa tuntua kaukaiselta tilanteessa, jossa lähialueellamme on aloitettu sota. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastainen, sillä Venäjän asevoimien hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta aluekehittämiseen, joka vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista”, projektitutkija Jan Kunnas sanoo. ”Tilanne korostaa esimerkiksi tarvetta maatalouteen, joka turvaa elintarvikkeiden saannin toimimalla ilman fossiilisia tuotantopanoksia. Ukrainan kevätkylvöt voivat jäädä tekemättä sodan jatkuessa vielä kuukauden.”
Hankkeen keskeinen lähtökohta on ollut näkemys siitä, että ainoastaan ympäristön tilaa heikentämätön aluekehitys voi olla kestävää. Kokonaiskestäväksi voidaan kutsua ekologisesti kestävällä pohjalla olevaa aluekehitystä, joka on myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.
Tutkijat peräänkuuluttavat paluuta niin sanottuun aluepoliittisesti herkkään aluekehittämiseen, joka tulee toteuttaa ekologisen kestävyyden rajoissa. Tulevaisuudessa on tähdättävä alueiden välisten kehityserojen tasaamiseen, mikä edistää sosiaalista kestävyyttä ja ehkäisee yhteiskunnan jakautumista. Kokonaisvaltaisen ympäristökriisin oloissa pelkkä talouskasvun maksimointi jollain alueella ei enää riitä aluekehittämisen tehtäväksi.
Keski-Suomesta edelläkävijä ympäristöasioissa?
”Yhteisellä planeetallamme Keski-Suomi ei ole suojassa globaalien ympäristökriisien, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon suorilta ja välillisiltä vaikutuksilta”, Kunnas muistuttaa. Aluekehitys, joka ei ole ekologisesti kestävää, ei voi pidemmän päälle myöskään ylläpitää maakunnan kilpailukykyä.
Niin sanotut hyvän elämän tekijät voivat tuoda alueelle kilpailuetua. Laadukas rakennettu ympäristö ja monimuotoinen lähiluonto sekä riittävät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ovat tulevaisuusinvestointeja. Aluekehitysrahoitusta onkin suunnattava nykyistä kohdennetummin edistämään toimintaa, joka pitää yllä ja parantaa ympäristön tilaa.
Globaalien ongelmien vaatimat ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia edelläkävijöille. ”Tämä tarjoaa Keski-Suomelle tilaisuuden nostaa profiiliaan ja tehdä aluetta tunnetuksi ongelmien ratkaisijana. Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on luoda sitä”, Kunnas visioi.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Kestävät aluekehityshankkeet -video
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teea Kortetmäki, Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -hankkeen vastuullinen johtaja, Jyväskylän yliopisto, teea.t.kortetmaki@jyu.fi, p. 040 183 4918
Jan Kunnas, jan.kunnas@gmail.com p. 044 973 9320
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.
Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua30.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme