Ihana, kavala valo – Oulun yliopiston tutkijat kevään asialla

Iho palaa herkimmin keväällä ja alkukesällä, koska ihoa UV-säteiltä suojaava ihon sarveiskerros on talven jälkeen ohuimmillaan. Ihon palamisriskin lisäksi auringon ultraviolettivalo voi aiheuttaa erilaisia valoihottumia. Monimuotoinen valoihottuma aiheuttaa kovasti kutiavaa ihottumaa jo tunneissa tai vuorokauden kuluessa valoaltistuksesta. Oireilu on hankalinta alkukeväästä.

Ruskettuminen on aina ihon puolustusmekanismi ja kertoo siitä, että ihon melaniinipigmentin muodostuminen ihosolujen suojaksi on alkanut. Itse rusketus ei juurikaan suojaa ihoa palamiselta, vaan UV-säteet kulkeutuvat myös ruskettuneen ihon läpi. Kaikki vuosien aikana tullut UV-säteily kertyy ihon muistiin ja mitä enemmän UV-säteilyä on ehtinyt tulla, sitä suuremmaksi muodostuu ihosyöpäriski. Melanooman yksi merkittävä riskitekijä on ihon palaminen lapsuudessa.

Ihosyövät yleistyvät edelleen voimakkaasti. Syövän esiintyvyys nousee iän myötä, mihin on syynä karsinogeenialtistuksen kumuloitumisen lisäksi dna:n hidastuneet korjausmekanismit. Ihomelanoomaan sairastuneiden mediaani-ikä on nykyisin alle 60 vuotta, mikä on matalampi kuin monissa muissa kiinteissä syöpäkasvaimissa.

Ihon suojaus tulisi aloittaa jo alkukevään aikaan, aurinkosuojavoiteilla ja vaatetuksella.

Kevät voi ihon lisäksi kiusata herkimpien neniä. Siitepölyn ohella myös kasvien muut osat voivat tuottaa allergeenista materiaalia. Siksi siitepölykokoluokkaa pienempää allergeenista materiaalia on hengitysilmassa jo ennen siitepölykauden alkua ja se voi aiheuttaa joillakin allergisten oireiden ilmaantumista jo ennen varsinaisen siitepölykauden alkua. Tähän liittyy osittain myös sisätilojen ns. viherkasvien mahdollinen allergiaoireita synnyttävä vaikutus. Siitepöly kulkeutuu helposti sisätiloihin. Kuivissa keskuslämmitteisissä sisätiloissa siitepöly säilyttää tiettävästi allergian aiheuttamispotentiaalinsa pitkään.

Hyönteisten joukkoherääminen ovella

Hyönteismaailmassa on lajeja, jotka lisääntyvät talvella ja joilla kausi on kuumimmillaan juuri nyt. Esimerkiksi lumivaaksiaisten ja lumikorennon sekä joidenkin hyppyhäntäisten pääesiintymisaika on jo käsillä. Myös aikuisena talvehtivat perhoset ja muut hyönteiset alkavat heräilemään ja muun muassa ikkunoiden välistä löytyy yleisesti koivulattakoita ja muita lajeja jotka ovat talvehtineet ikkunoiden tiivisteissä.

Heti kun päivälämpötilat nousevat 8-10 asteeseen, siis tyypillisesti huhtikuun puolivälissä, lähtee suuri joukko hyönteisiä liikkeelle, mukaan lukien monia sellaisia jotka kuoriutuvat koteloistaan pälvipaikoista melkein heti kun lumet ovat lähteneet. Muurahaiset alkavat pian liikkua lämpimillä paikoilla olevissa keoissa. Yöpakkasetkaan eivät haittaa alkavaa työskentelyä, sillä keon sisäosiin pääsee turvaan kylmyyttä ja takatalvea.

Tutkijamme ovat median haastateltavissa:

Lääketieteen tohtori, kliininen opettaja, Suvi-Päivikki Sinikumpu, lääketieteellinen tiedekunta, puh. 050-533 6366 suvi-paivikki.sinikumpu(at)oulu.fi. Ihotautien epidemiologinen tutkimus. Ihotaudit ikääntyneessä väestössä mukaan lukien ihosyöpien riskitekijät. Melanooma.

Lääketieteen tohtori, kliininen opettaja Sanna Iivanainen, lääketieteellinen tiedekunta, puh. 040 727 57 28, sanna.iivanainen(at)oulu.fi. Melanooma. Syöpäsairaudet.

FT, yliopistonlehtori Timo Hugg, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, puh. 040 6724 901. Ympäristöterveys. Siitepölyjen esiintyminen sisä- ja kaupunkiympäristöissä ja vaikutukset astman, allergisten sairauksien ja oireiden esiintymiseen. Ilmansaasteiden, siitepölyn ja ulkolämpötilan vaikutus astmaan ja allergioihin muuttuvassa ilmastossa.

Yli-intendentti Marko Mutanen, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, puh. 050 350 5793, marko.mutanen(at)oulu.fi. Hyönteisten biodiversiteetti, erityisesti hyönteisryhmistä perhoset ja pistiäiset. Hyönteisten tunnistaminen, lajien rajaus ja sukulaisuussuhteet DNA-menetelmien avulla.

Apulaisprofessori Heikki Helanterä, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö puh. 050 4700 545, heikki.helantera(at)oulu.fi. Muurahaisten yhteiskunnat ja niiden sosiaalisuuden evoluutio.

FT, museomestari Ari-Pekka Huhta, biodiversiteettiyksikkö, p. 050 3372 094, ari-pekka.huhta(at)oulu.fi. Kevät ja kasvit. Perinnebiotyypit ja niiden lajisto.